Gasgrid selvitti suomalaisten tietämystä vedystä ja suhtautumista vetyyn. Tutkimuksesta ilmenee, että suomalaisten tietämys vedystä on vielä vähäistä, mutta vetyyn suhtaudutaan myötämielisesti. Joka toinen uskoo, että Suomi voi olla vetytalouden edelläkävijä Euroopassa. Vedyn uskotaan myös tuovan hyötyjä laajalle kohderyhmälle.
Suomalaiset tuntuvat uskovan vedyn mahdollisuuksiin. Tämä ilmenee Iro Researchin lokakuussa teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi tuhat suomalaista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten tietämystä vedystä ja suhtautumista vetyyn. Vastaajista yli puolet (53 %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa siitä, sitä, että vedyn myötä Suomella on mahdollisuus olla sekä teknisenä että taloudellisena edelläkävijänä Euroopassa vetytalouden käyttöönotossa. Samoin 49 % uskoi vetyyn siirtymisen vähentävän hiilijalanjälkeä ja ”puhdistavan maapalloa”. Vedyn tuomien hyötyjen uskottiin ulottuvan laajaan kohderyhmään. Yli kolmasosa uskoo, että vety voi tuoda hyvinvointia maakuntiin sekä siihen, että vedyn työllistävä vaikutus Suomessa on tulevaisuudessa merkittävä. Noin 40 % oli puolestaan täysin tai jokseenkin samaa mieltä myös siitä, että vety voi parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
Suhtautuminen vetyyn positiivista tai neutraalia
Suhtautuminen vetyyn on lähes yksinomaan neutraalia (44 %) tai positiivista (54 %). Positiivisimmin vetyyn suhtautuvat ne, joilla on jonkinasteinen käsitys vedystä. Myönteisinä puolina tutkimuksessa mainittiin asioita kuten vedyn ympäristöystävällisyys ja hiilineutraalisuus sekä vedyn rooli tulevaisuuden energialähteenä. Epäröintiä puolestaan herättävät vedyn siirrosta ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset sekä turvallisuus.
Vety energiamuotona edelleen tuntematon
Vaikka kansalaisten luottamus vedyn mahdollisuuksiin näyttäytyy korkeana, tutkimuksesta heijastuu myös epävarmuutta siitä, mitä vety oikeastaan on. Suurin osa suomalaisista kertoo tietävänsä vedystä jotakin (66 %) mutta vain noin vain 9 % kertoo tietävänsä vedystä paljon. Noin viidennes tuntee vedyn vain nimeltä ja pieni osa (6 %) ei ole kuullut vedystä lainkaan. Kyselyssä kysyttiin myös kansalaisten tietämystä vihreästä vedystä. Joka toinen suomalainen kertoo kuulleensa vihreästä vedystä aiemmin käsitteen avauksen jälkeen**.
Kaiken kaikkiaan kansalaisten suhtautuminen vetytalouteen ja vedyn hyödyntämiseen vaikuttaa myönteiseltä, vaikkakaan tietämys vetytaloudesta ei ole vielä kovin korkealla tasolla.
”Tutkimuksesta käy ilmi, että vety ei ole suomalaisille niin tuttu energiamuoto. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että suomalaiset tuntuvat suhtautuvan vetyyn positiivisesti tai neutraalisti. Tämä on hyvä lähtökohta, kun lähdemme rakentamaan kansallista rajat ylittävää vetyverkkoa, sillä muutos voidaan saavuttaa vain saumattomalla yhteistyöllä eri tahojen kanssa. Tunnistamme myös, että meidän täytyy jatkaa vedystä ja vetytaloudesta viestimistä edelleen”, sanoo Gasgridin viestintä-, vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Virve Wright.
Tuhat suomalaista -tutkimuksen toteutti Iro Research Gasgrid Finlandin toimeksiantona. Tiedonkeruu tehtiin internetissä Iro Researchin valtakunnallisen IroNet-kuluttajapaneelin avulla ja siihen vastasi 1000 ihmistä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 %. Gasgrid julkaisi tutkimuksen Kaasujen tulevaisuus: Vetyvarma Suomi -tilaisuudessa 27.11., jossa käsiteltiin myös alustavia reittisuunnitelmia tulevalle kansalliselle vetyputkistolle.
Liitteenä
Tutkimuskäsitteet
**Vihreää vetyä avattiin tutkimuksessa seuraavanlaisesti: Vihreä vety tarkoittaa vetyä, joka on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuuli- tai aurinkoenergialla. Tämä prosessi on ympäristöystävällinen, koska se tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet. Vihreä vety on keskeinen osa tulevaisuuden energiajärjestelmiä, sillä se voi auttaa vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistää hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista.
*Vetyä avattiin tutkimuksessa seuraavanlaisesti: Vetyä käytetään keskeisenä energianlähteenä ja raaka-aineena. Vedyn avulla pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistämään hiilineutraalia yhteiskuntaa. Vetyä voidaan tuottaa uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla, ja sitä voidaan käyttää monilla sektoreilla, kuten teollisuudessa, liikenteessä ja energiantuotannossa.