Lähivuosina vetyverkko laajenee Suomessa. Turvallisuus on tärkeässä asemassa vedyn siirtoputkistoa rakennettaessa ja käytettäessä, Gasgridiltä muistutetaan.  

Vetyä on käytetty teollisuudessa pitkään, toteaa riskienhallinta ja turvallisuus -yksikön päällikkö Aki Huomo Gasgridiltä.

– Vedyn siirrossa ei ole kyse mistään täysin uudesta asiasta. Lisäksi pitkä kokemus maakaasusta auttaa lisäksi meitä myös vedynsiirtoputkien turvallisessa rakentamisessa ja käytössä. Vety on toki erilainen kaasu maakaasuun verrattuna. Asianmukaisella ennakoinnilla ja turvallisuuden hallinnalla vety on kuitenkin yhtä turvallinen siirtää ja käyttää kuin maakaasu, Huomo uskoo.

Vedyn ominaisuudet ovat kuitenkin erilaiset maakaasuun verrattuna ja vety vaatii oman huomionsa mahdollisissa vuototilanteissa.

Kun vety virtaa putkistoissa, materiaaleihin ja laitteistoihin kohdistuu koko nippu vaatimuksia.  – On huomioitava esimerkiksi materiaalien lujuus, vetyhaurastumisriski ja vedyn läpitunkeutuvuus, Huomo listaa.

Lähtökohtana turvallisuus

Gasgridillä vetyturvallisuus lähtee siitä, että tunnistetaan riskit ja mahdolliset vaurio- ja onnettomuusskenaariot – sekä ymmärretään niiden vaikutukset.

-Riskejä hallitaan suunnittelun ja ennakoinnin keinoin sekä tietenkin toimenpitein tarpeen vaatiessa. Esimerkiksi teknisiin ratkaisuihin ja riittäviin suoja-alueisiin on kiinnitetty huomiota alusta lähtien.

Putket kovaa tekoa

Maan alla olevat siirtoputket ovat järeää hiiliterästä, joiden seinämät ovat vahvat. – Hitsattu, tiivis rakenne varmistaa, että vuotoja ei tapahdu, hän toteaa.

Samantyyppistä putkistoa käytetään maakaasupuolella, eikä viimeisen 50 vuoden aikana Suomessa ole ollut kuin muutama tapaus, joissa putki olisi vaurioitunut.

-Putkistojen suurin riski on kaivinkone, Huomo tietää. Silti: piikkikauhallakin varustetun kaivinkoneen kauhalla ei saa putken kylkeen muuta kuin naarmuja.

Siirtoputkiston rakenne ja rakentamistapa on teollisuudessa pitkän ajan kuluessa koeteltu. Se on erittäin kestävä, Huomo lisää.

Siirtoputkiston turvallisuuspalettiin kuuluu myös ennakoiva kunnossapito: mm. putkien sisäpuoliset tarkastukset varmistavat, että kaikki on kunnossa.

Reittisuunnittelu osa turvallisuutta  

Suomen vetyverkoston suunnitellaan käsittävän reilun 1 500 kilometrin edestä siirtoputkistoa. Jo turvallisuussyistä putken reitit välttelevät asutuskeskuksia ja rakennuksia ylipäänsä.

-Esimerkiksi Etelä-Suomessa asutusta on aika tiiviisti, mutta putkien reitit toteutetaan kyllä mahdollisimman turvallisesti ja toimivasti, Huomo vakuuttaa.

-Putkista ei saa aiheutua vaaraa kansalaisille, tämän määrää jo voimassa oleva kemikaalilainsäädäntö, hän lisää.

Tuttua infraa

Vetyverkon suunnittelussa auttaa pitkä kokemus maakaasuputkista. Huomo muistuttaa, että itse putkien lisäksi moni muukin elementti on samanlainen: vedyn siirtoputkiston varrella on pumppausasemia, venttiiliasemia, tuotantolaitoksia sekä voima- ja teollisuuslaitoksia, aivan kuten maakaasun siirtoputkistossakin.

-Lisäksi esimerkiksi painetasot ja rakentamisen periaatteet ovat samaa luokkaa.

Siirtoputkistot merkitään maastoon näkyvästi ja päälle tulee tuhti maakerros.
– Kaikki rakentaminen ja työskentely putken läheisyydessä on luvanvaraista, Huomo toteaa.

Putkilinjan rakentamiseen liittyvät detaljit, kuten risteämät ja esimerkiksi teiden alitukset, suunnitellaan omina erikoistapauksinaan.

Erityislainsäädäntöä luvassa

Vedyn siirtoputkistoille ei tällä hetkellä ole olemassa omaa erityislainsäädäntöä, toisin kuin maakaasulla. Huomon mukaan tämä tarkoittaa sitä, että toistaiseksi nojaudutaan maakaasulainsäädäntöön ja lainataan teknisiä ratkaisuja maakaasupuolelta.

-Vetystandardeja on Euroopassa ja maailmalla jo olemassa, mutta niitä on myös päivitettävinä.

Yhdenmukainen lainsäädäntö ja standardointi on tulossa, ja ne vievät alaa tuntuvasti eteenpäin, Huomo arvioi. -Tämä auttaa yhdenmukaistamaan käytäntöjä, mikä on aikanaan tapahtunut maakaasujärjestelmän osalta. Myös laitteidentoimittajia ja muita toimijoita auttaa, kun säännöt ovat mahdollisimman selkeät ja yhdenmukaiset.

—

Vetyfaktat

• Ei-myrkyllinen, hajuton ja väritön, ilmaa kevyempi kaasu
• Vety on 14 kertaa ilmaa kevyempi, 6 kertaa kevyempi kuin maakaasu
• Korkeapaineiset vuodot ohjautuvat vuodon suuntaan
• Vedyn molekyylikoko maakaasua pienempi
• Vedyllä palamisnopeus on suurilla pitoisuuksilla suurempi maakaasuun verrattuna; huomioitava vuototilanteissa ja turvaetäisyyksissä
• Vedyn siirto, tuotanto ja käyttö isossa mittakaavassa on uutta, ja myös käytettävät uudet vedyn teknologiat ovat uusia
• Vedyn siirtoinfrastruktuuri vaatii korkeapaineista maanalaista putkistoa, jolla siirretään vetyä pitkiä matkoja
• Matalapaineisempaa vedyn jakeluverkkoa voidaan rakentaa esimerkiksi alueellisesti tai teollisuuslaitosten läheisyyteen

Lue lisää 

Suomalaiset uskovat vedyn mahdollisuuksiin – tietämys vedystä kuitenkin yhä vähäistä

Kansallisen vetyverkon päivitetty reittisuunnitelma julkaistiin

 

Teksti: Sami Anteroinen