Gasgrid järjesti syksyn aikana yhteensä yhdeksän vetyinfrastruktuurin paikallista kehittämistä koskevaa keskustelutilaisuutta suunnitellun kansallisen vetyverkon varrella. Keskusteluissa mukana olivat kuntien edustajat, paikalliset yritykset ja paikallinen media. Gasgrid julkaisi päivitetyn suunnitelman kansallisesta vetyverkosta Kaasujen tulevaisuus -sidosryhmätilaisuudessa 27. marraskuuta. 

Alueilla on merkittävä rooli kansallisen vetyverkon kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Gasgrid järjesti syksyn aikana kuntien, maakuntien ja yritysten kanssa tilaisuuksia, joissa keskusteltiin huhtikuussa julkaistusta ensimmäisestä vetyverkon reittisuunnitelmasta ja kuultiin palautetta vetytalouteen kytkeytyviltä toimijoilta. Keskustelutilaisuuksien tavoitteena oli parantaa tietoisuutta ja kannustaa alueellisia toimijoita osallistumaan vetytalouden ja -infrastruktuurin kehitykseen.

– Suomen vetytaloutta ei rakenneta yksin, vaan sitä kehitetään yhteistyössä. Vetykiertueella käydyt keskustelut alueellisten toimijoiden kanssa olivat hedelmällisiä ja toivat meille arvokasta palautetta vetyinfran kehitykseen. Kannustamme kaikkia vetytalouteen kytkeytyviä toimijoita mukaan viestimään vetytalouden mahdollisuuksista ja tarpeista jatkossakin, sillä vetytalouden ja kansallisen vetyverkon kehitys jatkuvat, kannustaa Gasgridin suurten vetyhankkeiden kehityksestä vastaava johtaja Erkka Saario.

Alueilla on omat vahvuutensa vetytaloudessa

Kansallinen vetyverkko rakennetaan vaiheittain. Nyt tehdyssä kansallisen vetyverkon suunnittelussa on huomioitu alueiden ominaispiirteet ja vahvuudet, muun muassa olemassa oleva energiantuotanto, sähköverkko, metaaniverkko ja logistinen infrastruktuuri. Lisäksi suunnittelussa on hyödynnetty palautetta alueellisilta toimijoilta sekä Gasgridin markkinakyselyyn tulleet vastaukset vetytalouteen kytkeytyviltä toimijoilta.

– Nyt esitelty suunnitelma on ensimmäinen vaihe, ja vetyinfrastruktuurin kehitys jatkuu. Siirtoverkon laajentamista voidaan selvittää myöhemmin sellaisille alueille, joilla ilmenee siirtotarvetta ja hankekehitystä. Alueellisten toimijoiden aktiivisuus niistä viestimisessä onkin erityisen tärkeää. Vetytalous näyttää erilaiselta eri puolilla Suomea: vaikka reitti ei juuri nyt kulkisi omalla alueella, voi vetytalouteen kytkeytyä muilla tavoin jo nyt. Kannustamme tutkimaan oman alueen vahvuuksia osana vetytaloutta, sanoo vetylaaksokehityksen ja asiakashankekehityksen yksikönpäällikkö Heli Virkki.

Vastaavaa alueellista tarkastelua tehdään vuonna 2025 myös metaani- ja hiilidioksidi-infrastruktuurin osalta. Niiden osalta tarkastellaan esimerkiksi sitä, voidaanko metaaniverkostoa laajentaa nykyisestä ja millainen mahdollisen CO2-, eli hiilidioksidi-infrastruktuurin rooli tässä yhteydessä voi olla.

Seuraavaksi kansallisen vetyverkon reittisuunnitelman varrella olevat kunnat voivat antaa palautetta suunnitellusta reitistä. Myös markkinakyselyä ja alueellisia keskusteluja kuntien ja toimijoiden kanssa jatketaan. Tavoitteena on, että pääreitin osalta ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA) käynnistyy vuoden 2025 aikana. Samaan aikaan käynnistyy vetyverkon aluesuunnittelu, jossa keskitytään ensimmäisten alueiden ja laitosten liityntöjen tarkasteluun. Gasgridin tavoitteena on, että vetyinfrastruktuuri olisi toiminnassa 2030-luvun alkupuolella.

Markkinakysely vetytalouteen kytkeytyville toimijoille on edelleen auki ja Gasgrid kannustaa toimijoita vastaamaan siihen. Markkinakyselyyn pääsee vastaamaan tästä linkistä. 

Katso tallenne 27.11.2024 Kaasujen tulevaisuus: Vetyvarma Suomi -tilaisuudesta tästä linkistä.