
Yli tuhat kilometriä pitkä vetykaasuputki tarjoaa taitaville hitsaajille työllistymismahdollisuuksia vuosiksi eteenpäin.
Suomi haluaa tehdä kunnianhimoisen loikan vetytalouteen. Vetytalouden avulla maamme voisi saada miljardien eurojen piristysruiskeen ja työllistää jopa 100 000 ihmistä – tietenkin sen lisäksi, että vetytalous on tärkeä osa vihreää siirtymää ja poispäin fossiilisista polttoaineista. Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä?
Hallituksen vuonna 2023 tekemässä periaatepäätöksessä halutaan nostaa Suomi vetytalouden edelläkävijäksi, joka valmistaa 10 % EU:n puhtaasta vedystä. Valtio onkin antanut Gasgridille tehtäväksi edistää kansallisen vetyverkon, kansainvälisen infrastruktuuriyhteistyön sekä Itämeren alueen vetymarkkinan kehittymistä. Yhtiö selvittää parhaillaan kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja sekä vedynsiirtotarpeita Suomessa ja Itämeren alueella.
Edessä oleva rakennusurakka on mittava. Suomen kansallinen vetyverkko tulee käsittämään yli 1 000 kilometriä kaasuputkea – ja koska kyseessä on vety, turvallisuusvaatimukset ovat pari luokkaa tiukemmat kuin vaikkapa maakaasun kanssa. Vety on pienimolekyylinen kaasu, jonka tiedetään aiheuttavan kaikissa materiaalissa niin sanottua vetyhaurautta – kestävätkö hiiliteräksestä valmistetut putket?
Vedyn kanssa pärjää kyllä
Gasgridin Käyttö ja kunnossapito -yksikön päällikkö Marko Ikävalko toteaa, että vetyhauraus ei muodostu ongelmaksi, kunhan ymmärretään vedyn ominaisuuksien vaikutukset käyttöolosuhteissa:
– Vetyputkiston materiaalivalinnassa tulee huomioida vedyn laadun lisäksi mm. käyttöpaine, painevaihteluväli sekä -suuruus, Ikävalko toteaa.
Vedyn vaikutus materiaaliin on paineen ohella riippuvainen monesta muustakin asiasta – mm. teräksen mikrorakenteesta, raekoosta, seosaineista ja ympäristön lämpötilasta.
Gasgrid ei ole vielä päättänyt, mikä on parhaiten soveltuva teräslaatu vedyn siirtoputkille, joiden halkaisijaksi tulee noin metri.
– Ennen varsinaista päätöstä huomioimme kaikki vedyn siirtoputkiston elinkaareen sekä turvalliseen käyttöön liittyvät asiat huolella, Ikävalko kertoo.
Vuotoja ei tule
Mutta vaikka vetyputki olisi kuinka jykevää tekoa tahansa, liitokset ja hitsisaumat voivat askarruttaa: pitävätkö ne varmasti kaikissa mahdollisissa olosuhteissa? – Vety on tuttu kaasu prosessiteollisuuden puolelta, joten soveltuvia liitosmenetelmiä on käytettävissä, Ikävalko toteaa.
– Kaikki tulevan putken liitokset toteutetaan siten, että ne soveltuvat käytettäviksi vedyn kanssa, hän lisää.
Gasgridin linjana on, että yhtenäinen, hitsattu putkilinja ei vuoda.
– Lähtökohta on se, että kaikki liitokset toteutetaan niin hyvin, että vuotoja ei esiinny. Rakentamisenaikaisella valvonnalla sekä NDT-tarkastuksilla varmistetaan liitosten pitävyys, Ikävalko toteaa.
-Siirtoputkilinjan liitokset toteutetaan pääosin hitsaamalla, hän lisää.
Hitsaajille duunia!
Jahka vetyverkosto lähtee rakentumaan ympäri Suomen, tarvitaan osaavia työporukoita – ja tietenkin hitsaajia. Gasgridillä ei ole omia asennustiimejä, vaan urakoitsijoita tullaan hakemaan kilpailutusten kautta, hitsauskoordinaattorina toimiva projektitoimiston vetäjä Ossi Falck kertoo.
– Hanke vaatii hitsaajilta erikoisosaamista ja lisäksi työskentely tapahtuu ulkoilmassa, vaihtelevissa sääolosuhteissa, Falck toteaa ja arvelee, että suuren tarpeen vuoksi ammattitaitoisia hitsaajia pitää todennäköisesti etsiä myös Suomen rajojen ulkopuolelta.
– Hitsaajien tulee täyttää hankkeessa asetetut pätevyysvaatimukset, samoin kuin asennusliikkeidenkin, hän kertoo.
Itse asennusprosessi noudattelee maakaasun siirtoputkien asennustapaa. 12-18 metriä pitkiä putkikankia hitsataan työmailla yhteen ja putkiletkat nostetaan niitä varten kaivettuun putkikaivantoon; tämän jälkeen putkijaksoja ryhdytään liittämään toisiinsa hitsaamalla.
– Hitsisaumojen laadunvarmistus on tärkeä osa prosessia, Falck kertoo.
—
Vetytalouden lyhyt oppimäärä
– vetytalouden työllistävä vaikutus on mahdollisesti jopa 100 000 ihmistä
– vetytalous parantaa Suomen energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta
– Gasgrid on saanut Suomen valtiolta mandaatin kehittää kansallisen vetyverkon ja tehdä rajat ylittävää infrastruktuuriyhteistyötä sekä tukea vetymarkkinan kehitystä Itämeren alueella
– Suomen kansallinen vetyverkko tulee käsittämään noin 1 000 kilometriä kaasuputkea maa-alueilla. Tämän lisäksi rakennetaan myös kansainvälisiä meriputkiyhteyksiä vedyn siirtoon
– Gasgridin tavoitteena on, että vetymarkkina ja -infrastruktuuri ovat toiminnassa Suomessa 2030-luvun alkupuolella
– vetyverkon lupamenettelyt on tarkoitus aloittaa tänä vuonna
– Itämeren alueella on tällä hetkellä kolme rajat ylittävää vetyinfrastruktuurihanketta, joita Gasgrid edistää yhteistyössä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa: Nordic-Baltic Hydrogen Corridor, Baltic Sea Hydrogen Collector, ja Nordic Hydrogen Route
Lue lisää:
Ympäristövaikutusten arviointi on tärkeä ankkuri vetyverkon suunnittelussa