Teollisuudesta liikenteeseen ja energiantuotannosta ruoanlaittoon – kaasut ovat integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan tavoilla, joita emme aina tule edes ajatelleeksi. Kysyimme Gasgridin kaasuliiketoimintajohtaja Janne Grönlundilta, mitä kaikkea kaasuilla tehdään tänä päivänä – ja ennen kaikkea: millaisia visioita tulevaisuus tarjoaa?
Kaasujen rooli teollisuudessa on iso – mitä kaasuja tehtaissa käytetään eniten?
Ensinnäkin maakaasua käytetään paljon teollisuuden prosesseissa. Se on omiaan tilanteissa, joissa tarvitaan korkeita lämpötiloja, nopeaa säädettävyyttä ja epäpuhtauksien välttämistä. Maakaasua käytetään myös raaka-aineena vedyn tuotannossa.
Vetyä puolestaan käytetään raaka-aineena öljyn jalostuksessa ja muissa kemianteollisuuden prosesseissa. Vetyä käytetään myös eräissä teräs- ja metsäteollisuuden prosesseissa. Vedyn avulla voidaan valmistaa myös synteettistä metaania, joka on vahvasti nouseva kaasu.
Lisäksi Suomessa on jo kymmeniä kotimaista, uusiutuvaa kaasua tuottavia ja Suomen energiaomavaraisuutta kasvattavia biokaasulaitoksia, joiden määrä kasvaa koko ajan.
Kerro vähän tarkemmin mitkä teollisuuden sektorit käyttävät kaasuja?
Maakaasun merkittävimmät teollisuuskäyttäjät Suomessa ovat kemianteollisuus ja metsäteollisuus. Metsäteollisuudessa kaasua käytetään muun muassa paperin kuivaukseen, sekä muuhun laitoksen tarvitseman energian tuotantoon.
Metallin jalostuksessa kaasu soveltuu moneen prosessivaiheeseen sulatuksesta karkaisuun. Muita kaasulle sopivia teollisuuskohteita löytyy esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, savi- ja lasiteollisuudessa, asfalttiteollisuudessa, pesuloissa sekä sementtiteollisuudessa.
Kaasujen käytössä nousevia uusia teollisuuden aloja ovat ainakin terästeollisuus ja akkuteollisuus.
Moni ei vielä ihan hahmota, miksi kaasut ovat niin tärkeitä Suomen kokonaisenergiajärjestelmän kannalta?
Kaasujen monikaasualusta tarjoaa sääriippumatonta, nopeasti säätyvää ja haluttaessa fossiilitonta tukea suomalaiselle sähköntuotantokapasiteetille silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Tällöin on tyypillisesti talvi, rajut pakkaset, eikä juurikaan apua tuuli- tai aurinkotuotannosta. Kaasulla voidaan reagoida sähkömarkkinan nopeisiin muutoksiin, sillä kaasulla toimiva olemassa oleva sähköntuotanto voidaan käynnistää muutamassa tunnissa.
Esimerkki tästä?
Tammikuun ensimmäinen viikko vuonna 2024 oli juuri tällainen tiukka paikka, jolloin sattui tuuleton, kylmä jakso. Olemme laskeneet, että tuon viikon aikana kaasujärjestelmän ja Inkoon LNG-terminaalin yhdessä tuottama arvo kansantaloudelle oli 1,5-3 miljardia euroa. Kaasujärjestelmän mahdollistama yli 1 000 MW:n sähkön tuotantoteho lähestyy Olkiluoto 3:n tehoja.
Käytännön tasolla tällaisen ”pakkaspiikin” tasoittamisessa hyödynnetään moottorivoimalaitoksia?
Nykyisin kaasujärjestelmään liittynyt sähköntuotanto perustuu niin sanottuun sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP). Yhteistuotantolaitosten rinnalle on nopeasti tullut moottorivoimalaitoksia, jotka pystyvät tuottamaan sähköä jo yli 50 %:n hyötysuhteella.
Kaasumoottoreita on yhdessä voimalaitoksessa yhdestä useisiin kymmeniin, yksikkökoon ollessa kilowateista noin kymmeneen megawattiin. Kaasumoottori on tehokas: sen käynnistysaika lasketaan minuuteissa ja säätöaika sekunneissa. Olemassa olevaan kaasujärjestelmään voidaan liittää uusia kaasumoottorivoimalaitoksia tukemaan sähkön riittävyyttä sekä Suomen kokonaisenergiajärjestelmän toimivuutta.
Kaasujärjestelmän ”salainen ase” on se, että kaasuputkisto toimii samalla energiavarastona – mitä tämä tarkoittaa?
Kyllä. Kaasuverkosto itsessään on 60 GWh:n energiavarasto (vastaa 3 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta), jonka ominaisuuksia voidaan hyödyntää myös sähkömarkkinan joustotarpeisiin. Tämän lisäksi on vielä Haminan LNG-terminaali (200 GWh), Inkoon LNG-terminaali (lähes 1 000 GWh) ja niitä tukemassa Latvian kaasuvarasto (jopa 25 000 GWh).
Kaasut tulevat voimalla myös liikenteeseen – miksi?
Hiiletön liikenne vaatii siirtymistä puhtaampiin polttoaineisiin ja käyttövoimiin – ja esimerkiksi biokaasu, LNG ja vety tarjoavat mahdollisuuden vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ratkaisuja löytyy sekä maa- että meriliikenteeseen.
Eikä pidä unohtaa, että moni suomalainen kotikin lämpiää maa- tai biokaasulla?
Tiedämme vanhastaan, että kaasulla on monia käyttömahdollisuuksia kiinteistöissä: lämmityksen lisäksi kaasua voidaan hyödyntää esimerkiksi ruuan valmistuksessa. Kaasu soveltuu hyvin lämmityskäyttöön kohteissa, joissa on mahdollisuus liittyä kaasun jakeluverkkoon.
Tuntuu että kaasujen tuotannossa ja käytössä on menossa melkoinen renessanssi – oma näkemyksesi tähän?
Energiamurros painaa vahvasti päälle, ja näemme kaasuilla olevan keskeinen rooli käynnissä olevan tärkeän kehityksen mahdollistajana. Kaasujen puolella viimeisen viiden vuoden aikana on nähty enemmän muutoksia kuin koskaan aikaisemmin, mikä luo hyvät edellytykset kehittää alaa edelleen. Monikaasualustan kautta voimme tukea vihreää siirtymää luotettavasti ja kestävästi.
Kysymyksiin vastasi Gasgridin kaasuliiketoimintajohtaja Janne Grönlund.
—
Kaasumarkkinan lyhyt historia
– Suomen kaasumarkkina avautui kilpailulle 2020
– Suomi yhdistyi Balticconnector-kaasuputken avautuessa Baltian kaasumarkkinaan
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan lopetti putkikaasun tuonnin Venäjältä toukokuussa 2022
– Haminan LNG-terminaali valmistui syksyllä 2022
– Inkoon kelluva LNG-terminaali aloitti toiminnan alkuvuonna 2023
– Liettuan ja Puolan välinen GIPL-yhdysputki yhdisti Suomen ja Baltian Keski-Euroopan kaasuverkostoon
– nykyään kaikki Suomessa käytettävä maakaasu tuodaan LNG:nä kotimaisten ja Liettuan Klaipedan LNG-terminaalien kautta
– kaasuinfraa tarvitaan, jotta Suomi pystyy palvelemaan teollisuuden ja energiatuotannon kaasuntarvetta, sekä tukemaan puhtaiden kaasujen integraatiota
– puhtaiden kaasujen etujoukoissa ovat vety ja synteettinen metaani, joihin kohdistuu kovia odotuksia