Pohjoismainen vetyviikko houkutteli helmikuussa Ouluun kymmeniä kansainvälisiä puhujia ja satoja vetyalan toimijoita ja muita aiheesta kiinnostuneita. Ajankohtaiset puheenvuorot ja tapahtuman kruunaavat uutiset saivat monet iloitsemaan: vetytaloudesta alkaa tulla totta.
Vetyviikon päätapahtuman viimeiselle päivälle ajoittuvan Northern Power Business Forumin alkaessa Oulun Tullisalissa kävi iloinen puheensorina. Paikalla oli yli 400 osallistujaa paitsi Pohjoismaista, myös muualta Euroopasta.
Ilmapiiri on innostunut. Kahden päivän aikana oli kuultu hyviä puheenvuoroja ja käyty antoisia keskusteluja. Sopivasti edelliselle päivälle osui uutinen PX2 Solutionsin Harjavallan vetytehtaan käynnistymisestä.
Viimeisen päivän kohokohta on paikallisuutinen. Oulun kaupunki ja ranskalainen Verso Energy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on rakentaa Ouluun Suomen suurin vetylaitos.
-Nyt on ilmassa kaikkea odottavaa, kiteytti osuvasti pari kuulijaa yleisön joukossa.
Kohtaamisia ja uusinta tietoa
Oulun vetyviikon pääaiheiksi nousivat vetytutkimus, uusiutuvan energian hankkeiden sosiaalinen hyväksyntä, pohjoismainen yhteistyö ja vetyprojektit.
Tapahtuman pääjärjestäjän BusinessOulun, asiakkuuspäällikkö Janne Hietaniemi arvioi vetyviikon tarjonneen kansainväliselle yleisölle paljon hyviä kohtaamisia ja merkityksellistä tietoa.
Suomi, Ruotsi ja Norja kohtaavat samanlaisia vetyhankkeiden hyväksyttävyyteen liittyviä haasteita. Kyse on usein energiantuotannon ja sähkönjakelun tarpeista ja maankäytöstä.
Oulussa pohjoismaiset toimijat jakoivat parhaita käytäntöjään ja oppejaan. Keskusteluissa korostuivat vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitys sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Maiden välistä yhteistyötä pidettiin tärkeänä toimitusvarmuuden turvaamiseksi.
Molemmille on tilaa: vedylle ja hömötiaisille
Viikon aikana oli jo tarkasteltu vetytalouden mahdollisuuksia pohjoisen alueella. Oli kuultu lukuisia puheenvuoroja ja keskusteltu vilkkaasti.
Gasgridin vetykehityksen projektipäällikkö Elina Mäki oli mukana pyöreän pöydän vetyvaikutusfoorumissa. Keskustelun teemoina olivat kestävän infran rakentaminen, oikeudenmukaisuus ja paikalliset vaikutukset.
Inspiroiva keskustelu jatkui yleisötilaisuutena. Siinä käytiin vilkasta sananvaihtoa ilmastohyödyistä ja luonnon monimuotoisuudelle koituvista haitoista, joita rakentaminen tuo mukanaan.
Oikeudenmukaisuuskeskustelussa käsiteltiin myös eläimiä, kuten nykyisin jo uhanalaista hömötiaista. Johtopäätös oli, että vedyn potentiaalia voidaan hyödyntää ja hömötiaiskanta kaksinkertaistaa, jos niin halutaan.
Toinen päätelmä oli, että yhteinen tietopohja helpottaa sidosryhmien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.
Tieto tarpeen varhaisessa vaiheessa
Vetyviikon ehkä tärkein keskustelu käsitteli vetyhankkeiden sosiaalista hyväksyntää ja kuntalaisten osallistamista hankkeisiin aikaisessa vaiheessa.
-Juttelin aiheesta monen kanssa. Esille nousi tiedontarve. Ihmisillä pitää olla ajantasaista ja oikeaa tietoa vetyhankkeista, jotta kukaan ei putoa kyydistä. Kun on tarpeeksi tietoa, on myös oikea pohja tehdä päätöksiä. Vetyhankkeet tarvitsevat sosiaalisen hyväksynnän. Silloin emme joudu pitkiin valituskierteisiin, Gasgridin Elina Mäki kertoo.
Mäki nosti esiin myös kuntien avainaseman vetyhankkeiden eteenpäin viemisessä.
-Kunnat voivat tuoda eri toimijoita yhteen ja huolehtia tiedonjaosta. Kuntien vastuulla on kaavoitus, johon kilpistyvät niin hankkeiden hyväksyntä kuin vetylaitosten sijoittelu.
Gasgrid on omalta osaltaan edistämässä vetyhankkeita ja jakamassa tietoa.
-Meidän rooliimme kuuluu tiedon jakaminen erityisesti tutkimusnäkökulmasta. Jotta oikea-aikainen faktatieto veisi vetykehitystä eteenpäin kansallisella tasolla, teemme paljon yhteistyötä yritysten ja kuntien kanssa. Olemme esimerkiksi julkaisseet vetyputken reittisuunnitelmia, joihin on osallistettu mukaan kuntapäättäjiä, Mäki selvittää.
Vetyputken yva-prosessi alkaa kesällä. Siihen liittyen Gasgrid tekee paljon konsultaatiota alueilla, jotta mm. maanomistajilla on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia.
Laaja keskustelu vasta tulossa
Haastavien hankkeiden ja tilanteiden asiantuntija Minna Näsman oli yksi vetyviikon huippuasiantuntijoista. Hän on mukana kestävän kehityksen JusthH2Transit -hankkeessa, joka tarkastelee miten vetysiirtymästä tehdään oikeudenmukainen sekä ilmaston että muiden kestävyysnäkökulmien kannalta.
Mäen tavoin Näsman korostaa sosiaalisen hyväksynnän merkitystä.
-Vetysiirtymä ei liiku yhtään mihinkään, jos eivät sen paikalliset ilmenemismuodot eli hankkeet saa hyväksyntää, hän sanoo.
Hankkeen tutkijat ovat kartoittaneet kolmen ison sanomalehden julkaisemaa, vetyyn liittyvää toimituksellista aineistoa sekä vetyyn liittyvää keskustelua.
-Vetykeskustelu on positiivista. Hätkähtäen huomasimme, miten poissaolollaan loistavat kysymykset.
Oulun vetyviikon aikana professori Eva Pongratz Oulun yliopistosta piti aiheesta esityksenkin. Jos vetysiirtymässä edetään käymättä keskustelua, siirtymä voi juuttua vastustukseen ihan sen takia, että ihmiset eivät ole saaneet kysyä ja kuulla heitä tyydyttäviä vastauksia. Silloin tekee mieli protestoida.
Minna Näsmanin tulkinta on, että vetysiirtymää ovat edistäneet vedyn puolestapuhujat, mutta laajempi keskustelu ei ole vielä käynnistynyt.
Keskustelulle luotettava tietopohja
Reilun siirtymän hankkeen kehittämä Hydrogen Impact Forum -konsepti on vedetty läpi kerran Porissa, ja nyt Oulussa. Se kokoaa yhteen vetyhankkeiden toteutukselle välttämättömiä eri näkökulmia. Kaikissa tilaisuuksissa on mukana mm. luonnon näkökulmaa nostavien järjestöjen edustus.
-Olemme tarkkoja siinä, että keskustelu ei jää vain vetyinvestoijiin ja kuntien johtaviin viranhaltijoihin. Mukana pitää olla myös ihmisiä, jotka eivät vielä tiedä mitä vetytalous tarkoittaa ja mitä on tulossa, mutta he tietävät tosi paljon omasta ympäristöstään, Minna Näsman sanoo.
Oulussa käyty keskustelu oli tutkijan mielestä kiinnostava ja antoisa, koska vastaanottajajoukko oli laaja.
-Vielä ei oltu kaivauduttu juoksuhautoihin, vaan pystyttiin keskustelemaan eri näkökulmista. Paikalla oli myös ihmisiä, jotka samantien pystyivät korjaamaan vääriä käsityksiä ja antamaan varmistavia taustatietoja.
Minna Näsman toivoo moninäkökulmaisen keskustelun jatkuvan. Näin luodaan resursseja ratkaista myös ongelmia.
-Avaintoimijat tarvitsevat yhteisen neuvottelupöydän. Lisäksi tarvitaan paljon luotettavaan tietopohjaan perustuvaa avointa ja osallistavaa kansalaiskeskustelua. Jos ei ole riittävästi tietoa, tyhjiö lähtee helposti täyttymään pelolla ja disinformaatiolla. Jopa hybridivaikuttamisella, jos huonosti käy.
Nukkuvat karhutkin hereille
Oulun vetyviikon lopputulos on selvä: vetykehitys ei jää tähän, vaan jatkuu uusilla askeleilla.
Norjalaisilta osallistujilta tuli painava viesti muille vetyviikon osallistujille. Laadukas varhaisessa vaiheessa annettu tieto on arvokasta myös vetyprojektien läpimenon ja markkinoille pääsyn suhteen, eli taloudellisesti.
Minna Näsman kiteyttää:
-Haluamme uudeksi normaaliksi varhaisen vaiheen laadukkaan vuorovaikutuksen. Nyt pitää uskaltaa herättää ne nukkuvat karhutkin ja käydä heidän kanssaan keskustelua. Parhaassa tapauksessa vetytaloudesta saadaan ei vain hyväksyttävä asia, vaan jopa toivottu asia.
—
Pohjoismainen vetyviikko
- Vetyviikko eli Nordic Hydrogen Week järjestettiin 11.-13.2. Oulussa.
- Suurin kansainvälinen vetytapahtuma Pohjois-Suomessa.
- Vetyviikon pääaiheina vetytutkimus, uusiutuvan energian hankkeiden sosiaalinen hyväksyntä, pohjoismainen yhteistyö ja Pohjoismaiden vetyprojektit.
- Viikon päätapahtuma Northern Power Business Forum 13.2., jossa 35 puhujaa ja yli 400 osallistujaa eri maista.
- Vetyviikon järjestivät BusinessOulu ja CleanTech Oulu. yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa: Oulun Energia, Gasgrid, Finpec, OX2, H2Cluster Finland, Resato Hydrogen Technology, Nordion Energy, Oulu2026 European Capital of Culture, Oulun Kärpät, Kaleva.
- Lisätietoja: www.gasgrid.fi, www.businessoulu.com