Suomen kunnat ovat avainasemassa puhtaan siirtymän edistymisessä. Kevään vaaleissa valitut kuntapäättäjät pääsevät linjaamaan puhtaan siirtymän hankkeiden kaavoitukseen, luvitukseen ja rakentamiseen liittyviä kysymyksiä. Tuleva valtuustokausi on ratkaiseva, sillä kansallisen vetyverkon valmistelu etenee jo vauhdilla.

Vetyverkon lupamenettelyt on tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna. Tavoitteena on saada kansallinen infrastruktuuri toimintaan 2030-luvun alkupuolella. Alueille vetyverkko tuo mukanaan uusia investointeja ja työpaikkoja – ja isossa kuvassa vie Suomea kohti kestävämpää energiajärjestelmää.

Kansallisen vetyinfrastruktuurin avulla energiaa voidaan siirtää suuria määriä kustannustehokkaasti. Vedyn siirron lisäksi vetyverkko mahdollistaa myös tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisen sekä lyhytaikaisen varastoinnin. Vetyinfrastruktuuri on tärkeä osa hiilineutraalia, sääriippuvaista energiajärjestelmää.

Vetyverkon myötä kehittyvä vetytalous tuo mukanaan työpaikkoja sekä parantaa Suomen energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta. Alueellisten vetylaaksojen lisäksi vedyn runkoverkko voi vahvistaa pohjois-eteläsuuntaisen energiansiirron kapasiteettia. Suomen kilpailukyvyn kannalta vety on merkittävä mahdollisuus: Gasgridin toteuttaman selvityksen mukaan Suomella on edellytykset kasvattaa vedystä jopa nykyisen metsäteollisuuden kokoinen uusi toimiala.

Valituilla kuntapäättäjillä on Suomen puhtaan kasvun avaimet käsissään. Panostukset hankkeiden sujuvaan luvitukseen ja kaavoitukseen sekä yhteneväiset rakentamisvaatimukset ovat investointeja alueelliseen elinvoimaan. Kunnat ovat myös keskeisessä roolissa osaavan työvoiman saannin varmistamisessa – esimerkiksi huolehtimalla, että paikalliset koulutusohjelmat vastaavat uusiutuvan energian ja kestävän teollisuuden yritysten osaamistarpeisiin. Kunnat voivat myös edistää hankkeiden alueellista hyväksyttävyyttä tukemalla vuoropuhelua yritysten ja asukkaiden kanssa.

Kuntien poliittisilla päättäjillä on paljon valtaa viitoittaa Suomen siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Samoilla ratkaisuilla on mahdollisuus edistää myös alueellista elinvoimaa ja Suomen kilpailukykyä. Yhtälö kuulostaa melko houkuttelevalta.

Heli Virkki
Kirjoittaja toimii Gasgridissa vetykehityksestä vastaavana yksikönpäällikkönä. Kirjoitus on alun perin julkaistu Kaleva-lehdessä huhtikuussa 2025.