Kaasu on perinteisen teollisuuden vahva ajuri. Metsäteollisuus, kemianteollisuus ja metalliteollisuus ovat suurimmat kaasun käyttäjät kotimaisessa teollisuudessa – eikä kaasuille löydy korvaajaa ihan helposti. Kaasuja nimittäin käytetään raaka-aineena ja polttoaineena teollisuuden prosesseissa, joita on erittäin vaikeaa – ellei peräti mahdotonta – sähköistää nykyteknologian voimin. Kaasusektori itsessään on sen sijaan murroksessa, kun puhtaat kaasut valtaavat alaa.
Kaasujen kuningas on – ainakin toistaiseksi – maakaasu. Vuonna 2024 kaasua kulutettiin Suomessa kaasuverkon alueella 14,0 terawattituntia. Vertailun vuoksi: esimerkiksi biokaasua syötettiin siirtoverkkoon samana ajanjaksona tuosta määrästä vain noin prosentti eli 130 gigawattituntia. Vastaavasti sähköä kuluu kaasuun verrattuna noin kuusinkertainen määrä eli vajaa 100 terawattituntia.
Kaasusta todella on moneksi:
– Metsäteollisuudessa kaasua on perinteisesti käytetty paperin kuivaukseen – ja toimialalla tätä ratkaisua pidetään edelleenkin lyömättömänä vaihtoehtona. Kaasu tuottaa myös laitosten tarvitsemaa energiaa.
– Metallin jalostuksessa kaasu soveltuu moneen prosessivaiheeseen sulatuksesta aina karkaisuun.
– Kemianteollisuudessa kaasuja käytetään esimerkiksi petrokemian prosessien tehostamiseen. Erityisen vahva sovellusalue on hiilivetyjen jalostus sekä lannoiteteollisuus.
– Lasiteollisuudessa kaasu on erinomainen hyödyke, koska lasi vaatii korkeita lämpötiloja, ennen kuin sitä pystyy muovaamaan.
– Elintarviketeollisuudessa kaasuja käytetään elintarvikkeiden lämmitykseen ja kuivaukseen ja tarvittaessa steriilin tuotantoprosessin varmistamiseen korkean lämpötilan kautta.
Muita kaasulle sopivia teollisuuskohteita löytyy esimerkiksi saviteollisuudessa, asfalttiteollisuudessa, pesuloissa ja pulverimaalaamoissa.
Kaasu on myös skaalautuva raaka-aine: kaasuja käyttävät niin pienet käsityöläisverstaat kuin valtavat jalostamotkin.
Puhtaan vedyn avulla voidaan pienentää terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjä
Kaasujen uudenlaisessa käytössä nousevia teollisuuden aloja edustaa terästeollisuus. Nykyisellään terästeollisuus on yksi saastuttavimmista teollisuuden aloista, joka tuottaa 7–9 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Puhtaan vedyn avulla – eli hiilineutraalisti – tuotettu teräs voi pienentää globaalia hiilitasetta huomattavastikin.
Puhtaasta vedystä odotetaan kestävän kehityksen vaatimusten mukaista raaka- ja polttoainetta myös muille teollisuusaloille.
Uusiutuvan biokaasun lisäksi puhtaiden kaasujen esiinmarssiin liittyy myös synteettinen metaani (e-metaani), joka on rakenteeltaan identtinen maakaasun kanssa. Synteettinen metaani kuitenkin päihittää perinteisen maakaasun CO2-tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen valmistamisessa käytetään puhtaan vedyn lisäksi savukaasuista tai ilmasta talteen otettua hiilidioksidia.
E-metaania voidaan käyttää täysin samoissa kohteissa kuin maa- ja biokaasua – ja nesteytettynä se soveltuu myös samoihin käyttökohteisiin kuin nesteytetty maakaasu (LNG) ja nesteytetty biokaasu (LBG, bio-LNG). Tämän vuoksi e-metaanin kuljettamiseen voidaan käyttää jo olemassa olevaa infrastruktuuria (kuorma-autot, laivat, putkistot).
Synteettisen metaanin – ja muiden puhtaiden kaasujen – tuotanto kaasuverkon alueella voi 20- tai 30-kertaistua nykyisestä muutamassa vuodessa. Suomessa uusiutuvan kaasun kysyntä on suurta ja kansallisen tuotannon lisäksi biometaania tuodaan suuria määriä myös muista Euroopan maista, erityisesti Tanskasta.
Kaasua käytetään myös lämmöntuotannossa ja sähkömarkkinan tarpeisiin erityisesti tasaamaan sääriippuvaista uusiutuvan energian tuotantoa
Kaasu soveltuu myös keskitettyyn lämmöntuotantoon kauko- ja aluelämpöverkoissa. Kaasukäyttöisten lämpökeskusten avulla on mahdollista täydentää yhteistuotantoa kovilla pakkasilla. Lämpökeskuksilla varmistetaan lämmön tarjonta mm. huippukysynnän, voimalaitosten häiriötilanteiden ja huoltoseisokkien aikana.
Kaasujen merkitys sähkömarkkinoilla on viimeisten vuosien aikana kasvanut kaasujen erinomaisen säätökyvyn vuoksi. Samalla kun tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannossa on kasvanut voimakkaasti, näitä sääriippuvaisia energiantuotantolähteitä tasapainottamaan tarvitaan säätökykyistä sähköntuotantokapasiteettia niihin hetkiin, kun tuuli ei tuule eikä aurinko paista. Tässä kaasumoottoreilla on tärkeä rooli.
Tämä reservikapasiteetti on myös saatavissa käyttöön erittäin nopeasti: kaasumoottorivoimalaitosten käynnistämiseen ja säätämiseen menee vain joitakin minuutteja.
Unohtaa ei pidä sitäkään, että tuhannet kodit lämpenevät kaasulla Suomessa – ja moni keittiömestari vannoo kaasulieden nimiin.
—
Miksi kaasu kannattaa?
Kaasu on ihanteellinen polttoaine erityisesti tilanteissa, kun tarvitaan korkeita lämpötiloja ja nopeaa säädettävyyttä – sekä halutaan välttää epäpuhtauksia, kuten rikkiyhdisteitä, energiantuotanto- tai teollisuusprosessissa.
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Otavamedia
Lue lisää:
Kaasu on yksi UPM:n toiminnan tärkeistä polttoaineista
Mikä ihme on monikaasualusta – ja miksi se mullistaa suomalaista yhteiskuntaa? – Gasgrid Finland
Kaasusta saa säätövoimaa – ja paljon muuta – Gasgrid Finland