Runsas joukko energia-alan tuntijoita kokoontui Kaasujen Tulevaisuus -hybridiseminaariin kuulemaan, millä rakennuspalikoilla tehdään tulevaisuuden vakaa, kestävä ja älykäs energiajärjestelmä – sekä miltä kaasujen rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä näyttää. Gasgridin 27.5.2025 järjestämässä tapahtumassa etsittiin ratkaisuja, miten kaasut voivat energiajärjestelmässä tukea mm. huoltovarmuutta, markkinaehtoisuutta, kustannustehokkuutta ja tietenkin kilpailukykyä.

 

Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä linjasi avajaissanoissaan, mistä oikein on kysymys: energiajärjestelmät kehittyvät nyt ennennäkemätöntä vauhtia ja historiallisessa laajuudessa.

– Suomi on erinomaisessa asemassa ratkaisemassa tätä yhtälöä. Meillä on mahdollisuus olla aidosti kokoamme suurempi, Sipilä totesi.

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Leena Mörttinen oli samoilla linjoilla.

– Meillä on suuri maa, johon mahtuu vihreän siirtymän investointeja ja meiltä löytyy esimerkiksi tuuli- ja ydinvoimaa teollisuuden tarpeisiin. Se on muu Eurooppa, jolla on enemmän haasteita, Mörttinen muotoili.

Suomen ei kannata luovuttaa kilpailuetuaan pois

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä totesi, että tulevaan lainsäädäntöön kaavaillut muutokset ovat heikennyksiä nykyisestä.  Leskelän mukaan esimerkiksi pian sähköverkkojen kanta- ja jakeluverkkoja ei kehitetä niin kuin pitäisi, eikä kuntien anneta kaavoittaa tuulivoimaa järkevällä tavalla.

– Vahvuuksia pitää vahvistaa, ei heikentää. Pitää ymmärtää, miksi meillä ylipäätänsä on hyvä tilanne ja pitää siitä kiinni, Leskelä totesi.

Leskelä haluaisi nähdä energiajärjestelmän, joka on fiksusti integroitu: rajat ylittävä, yhteisten toimintamallien varaan rakennettu järjestelmä luo vakautta ja resilienssiä.

– Meilläkin pitäisi sitoutua puhtaaseen siirtymään perustuvan kasvun luomiseen, Leskelä summasi.

Suomen ja Viron energiayhteistyö hakee vertaistaan

Rajat ylittävän yhteistyön voimasta puhui myös Kalle Kilk, Viron sähkö- ja kaasuverkkoa hallinnoivan Eleringin toimitusjohtaja. Hänen mukaansa pieni maa tarvitsee yhteistyötä energiasektorilla, mikäli mielii pärjätä.

– Kaasun suhteen meillä on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen, toimiva yhteistyö Suomen, Viron ja Latvian kesken, huomautti Kilk.

Teollisuus tarvitsee toimivan energiajärjestelmän

Mitä teknologioita ja innovaatioita älykäs, vakaa ja kehittyvä energiajärjestelmä sitten tarvitsee suuryritysten näkökulmasta? – Paneelissa keskustelivat johtaja Nette Lehtinen Wärtsilästä, johtaja Petri Köykkä Valmetista ja St1:n toimitusjohtaja Henrikki Talvitie.

Henrikki Talvitie korosti, että energiajärjestelmä tulee suunnitella ja mallintaa niin, että se on yksi toimiva kokonaisuus.  Talvitien mukaan tiekartta vähähiiliseen maailmaan on kuitenkin vielä alkutekijöissään, koska osa työkaluista puuttuu.

– Nyt ollaan tilanteessa, jossa fossiilista energiaa tarvitaan, jotta voidaan tehdä uusiutuvaa energiaa, Talvitie totesi, viitaten esimerkiksi maakaasun käyttöön säätövoimana sähköntuotannossa kulutushuipputilanteissa.

– Tämä pitää voida sanoa ääneen.

Parempi balanssi moottorivoimalaitosten avulla

Wärtsilä on säätökykyisen teknologian pioneeri. Nette Lehtisen mukaan suhtautumisessa moottorivoimalaitoksiin on muuttunut perusenergian tuotannosta tuotannon tasapainottamiseen.

– Tämä muutos on tapahtunut juuri maakaasun käytön seurauksena.

Valmetin Petri Köykkä muistutti, että automaatio on jo nyt isossa roolissa energiajärjestelmien kehitystyössä – se tuo juuri sitä hallittavuutta ja jatkuvuutta mitä tarvitaankin. Tekoäly vaikuttaisi olevan tulevaisuutta myös automaatiopuolella.

– Näissä automaatioalustoissa on paljon dataa, jota pystytään tekoälyn avulla jatkojalostamaan.

Ilmastonmuutos pakottaa energiajärjestelmät uudistumaan

Päivän toisessa paneelissa paneuduttiin energiajärjestelmän tilaan eri toimijoiden toiminnan kannalta.

Auris Energian toimitusjohtaja Anni Sarvaranta huomautti, että energiajärjestelmiä ei kehitetä uusiksi huvin vuoksi, vaan syynä on ilmastonmuutos ja sen vastainen taistelu. Iso kuva voi kuitenkin päästä hämärtymään, koska kullakin toimijalla on omat intressit, joiden mukaan se operoi. Sarvaranta totesi, että muutosta kaivataan, mutta sitä pitää hallita viisaasti.

– Energiasektorilla on tässä miljardien paikka selvittää, miten muutos tehdään yhdessä, ilman, että koko ajan ollaan tukkanuottasilla.

Biokaasun tuotanto kaksinkertaistumassa lähivuosina                        

Founding partner Dan Sandin New Stars & Companysta katsoi, että vakautta on haettava monelta eri taholta: kysymys ei ole vain energiajärjestelmästä, vaan siitä, miten sitä ohjataan.

– Tässä työssä korostuvat pitkäjänteisyys ja määrätietoisuus.

Harri Laurikka Bioenergia ry:stä totesi, että esimerkiksi biokaasun osalta tilanne on hyvinkin valoisa.

– Seuraavan kolmen vuoden aikana biokaasupuolella tehdään investointeja, joilla kenties jopa tuplataan nykyinen tuotanto.

Laurikan mukaan hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi ovat olennainen osa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja uutena tulokkaana biohiilen, jossa panostukset ovat pienet mutta kasvavat.

Systeemiymmärrys on täydellisen energiajärjestelmän takana

Muuttuvassa energiajärjestelmässä on mukana useita rakennuspalikoita. LUT-yliopiston  energiatehokkuuden professori Jero Aholan mukaan energiajärjestelmän säätökykyä ja joustavuus ovat toimijoiden välinen liima. Ahola korostikin systeemiymmärryksen tärkeyttä, jota Gasgridin Sipilä kannatti: suunta on yksittäisistä siiloista kokonaisvaltaiseen integraatioon.

– Tarvittavat teknologiat ovat jo olemassa, Ahola totesi.

Haaste ei silti ole Sipilän mukaan helppo.

– Jokaista palasta tarvitaan ja ne on liimattava toisiaan tukevasti yhteen.

—

Tutustu ”Vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikat ”-esitteeseen

Kaasut ovat keskeinen osa käynnissä olevaa mittavaa energiamurrosta, jossa fossiilisia polttoaineita korvataan vähähiilisillä ratkaisuilla. Gasgrid julkaisi tilaisuudessa ”Vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikat” -esitteen, joka koostaa yhteen teknologisia ja muita energiajärjestelmän rakennuspalikoita globaalissa murroksessa. Esitteen toivotaan auttavan jäsentämään tilannetta ja luomaan kanssamme erinomaista energiajärjestelmää myös jatkossa. Lue lisää ja tutustu esitteeseen tästä.

 

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Miika Kainu