Gasgridin Olli Sipilä ja Sara Kärki vakuuttavat, että vety tarjoaa piristysruiskeen koko valtakunnalle – mutta erityisesti maakunnille avautuu nyt houkuttelevia kasvunpaikkoja.
Vetytalous on päivän sana. Maan alla putkissa virtaavan vedyn on tarkoitus tuoda Suomeen kasvua ja työpaikkoja, mutta mistä tässä kaikessa oikein on kysymys? Ja miksi tällainen vetyhanke ylipäätänsä tarvitaan? Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä ja vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki kertovat, mitä kaikkea vedystä ja sen mahdollisuuksista kannattaa tietää.
Olli Sipilä toteaa, että käynnissä on suuri energiamurros, joka muuttaa koko yhteiskuntaa lisäämällä muun muassa omavaraisuuttamme. Siirtyminen fossiilisista polttoaineista päästöttömiin on valtava ponnistus, jossa tarvitaan mukaan kaikki mahdolliset kestävän kehityksen energiantuottajat aurinko- ja tuulivoimasta ydinvoimaan ja bioenergiaan.
–Tässä prosessissa sähköistetään kaikki, mikä voidaan, ja sähkö tuotetaan puhtaasti, ilman CO2-päästöjä.
Mutta eräänlaisena ”hiiliankkurina” me vedämme edelleen perässämme öljyä, maakaasua ja kivihiiltä, joiden totaalinen korvaaminen on sitten jo hankalampi rasti. Tässä kohtaa hätiin tulee vety:
–Vetyä voidaan valmistaa, kun on uusiutuvaa energiaa, kuten tuulivoimaa ja vettä. Vedyllä korvataan kaikkea sitä, mikä ei ole sähköllä korvattavissa niin helposti, Sipilä toteaa.
–Suomi on erinomaisessa asemassa, koska meillä on puhdasta, edullista energiaa käytettävissä – voimme itse asiassa tuottaa enemmän sähköä kuin mitä voimme koskaan käyttää, hän lisää.
Vety vauhdittaa teollisuutta
Yksi tapa käyttää sähköä on siis tehdä puhdasta vetyä, mutta mitä vedyllä sitten tehdään. Sara Kärki kertoo, että vety on yksi tulevaisuuden raaka-aineista, jolla on käyttöä niin teollisuudessa ja liikenteessä kuin kaukolämmön tuotannossakin.
–Vety voi olla samanlainen muutoksen tekijä kuin aikanaan metsäteollisuuden synty ja kehitys – todellinen talouden kruununjalokivi, Kärki sanoo.
Vety on myös melkoisen kova tekijä silloin, kun energiaa halutaan siirtää tehokkaasti pitkiä matkoja.
–Tehokkuusmielessä halkaisijaltaan metrin vetyputkella voidaan korvata jopa 15 suurta sähkölinjaa, Sipilä kertoo.
Tähtäin 2030-luvulla
Vetyverkolle on Suomessa suunniteltu mittaa peräti 1 000 kilometriä. Tätä runkoverkkoa varten tarvitaan reititystä, luvitusta ja perusteellista suunnittelua – koko vetymarkkina rakennetaan nyt käytännössä tyhjästä.
–Kansallinen vetyverkko voisi olla käytössä 2030-luvun alkupuolella, Sipilä toteaa.
Gasgridin kaavailuissa vetyputki yhdistää toisiinsa ”vetylaaksot”, jotka ovat alueellisia vetyverkkoja. Paikallinen vetylaakso yhdistää vihreän vedyn tuotannon, kulutuksen ja varastoinnin – ja runkoverkon avulla vety matkaa kauemmas, naapuripitäjään tai vaikka naapurimaahan.
–Puhdas vety on myös vientituote, josta muut maat ovat kiinnostuneita, Kärki toteaa.
Vety on yhteinen asia
Vetyverkon rakentaminen on kansallinen suurhanke, jossa sidosryhmiä riittää. Vedyn laaja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on äärimmäisen tärkeää, Sipilä ja Kärki toteavat.
–Teemme tiivistä yhteistyötä maakuntien ja kuntien kanssa. Esimerkiksi uusia vetyä hyödyntäviä teollisuuspuistoja kaavoitetaan jo, Kärki tietää.
Olli Sipilä on erityisen tyytyväinen siihen, että vetyverkkoa tehdään hajautetusti siten, että maakunnat ovat korostetun isossa roolissa.
–Vetyverkko tukee maakuntien omia teollisia vahvuuksia ja tuo paikallista puhdasta kasvua, Sipilä uskoo.
–Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen, mutta vety voisi tuoda piristysruiskeen, Kärki lisää.
Maraton, ei sprintti
Sipilä ja Kärki myöntävät auliisti, että peli on vasta alussa – ei ole varmaa tietoa siitä, miten ja millä aikataululla vetymarkkina kehittyy. Suomen hallitus on kuitenkin linjannut, että Suomi tavoittelee johtavaa asemaa Euroopan vetytaloudessa, ja Gasgridin tehtävänä on rakentaa kansallinen vetyverkko toiminnan selkärangaksi.
–Meillä ei ole olemassa valmiita vastauksia kaikkiin kysymyksiin, mutta me opimme koko ajan. Nyt luodaan ne periaatteet, jotka ohjaavat vetyverkon kehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin, Sipilä toteaa.
Gasgrid kantaa valtion antamaa mandaattia ylpeästi ja luottavaisin mielin.
–Nykyisen maakaasuputken suhteen ei Gasgridin aikakaudella ole koskaan nähty suunnittelematonta toimintaseisokkia, Sipilä kertoo.
Tuo aikakausi ei toki ole aivan valtavan pitkä, koska siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland Oy aloitti toimintansa 1.tammikuuta 2020. Gasgridin edeltäjän, Gasumin, viimeiseksi jäänyt suunnittelematon toimintakatkos taas tapahtui 2016.
– Vetyputki tähtää samaan, eli mitään odottamatonta ei ole luvassa. Siirrämme edelleen kaasua luotettavasti ja turvallisesti, Sipilä lupaa.
—
KUKA?
Nimi: Olli Sipilä
Työ: Toimitusjohtaja, Gasgrid.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, tuotantotalous (2003).
Parasta työssä: Merkityksellisyys.
Motto: Yritä aina parhaasi silloinkin, kun haaste on iso. Oikea ratkaisu löytyy aina lopulta.
Harrastukset: Perhokalastus, pyöräily, uinti, ruoanlaitto ja uutena golf.
KUKA?
Nimi: Sara Kärki
Työ: Vetykehityksestä vastaava johtaja, Gasgrid.
Koulutus: Diplomi-insinööri, voimalaitostekniikka (2010).
Parasta työssä: Työn merkityksellisyys, haastavuus ja yhteistyö monien sidosryhmien kanssa.
Motto: Harrastukset: kävely, perheen ja ystävien kanssa ajanvietto sekä matkailu.
—
GASGRID
- Gasgrid on kaasujen siirrosta ja siirtojärjestelmästä vastaava verkonhaltija Suomessa sekä kansallisen vetyverkon rakentaja.
- Konsernin muodostavat valtio-omisteinen emoyhtiö Gasgrid Finland sekä tytäryhtiöt Gasgrid vetyverkot ja Floating LNG Terminal Finland.
- Tarjoaa Suomen teollisuudelle ja yrityksille turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa sekä turvaa huoltovarmuutta ja energiaitsenäisyyttä.
- Tavoitteena kytkeä verkkoon iso osa Suomen teollisuusasiakkaista 2030-luvun alkupuolella.
- Kaasun korkeapaineinen vetyverkko sijaitsee eteläisessä Suomessa.
- Verkossa siirretään jo maakaasua, kotimaista biokaasua sekä nesteytettyä maakaasua (LNG).
- Lähivuosina uudet synteettisen metaanin tuotantolaitokset liittyvät verkkoon, jolloin uusiutuvien kaasujen osuus kasvaa.
- Osaajajoukkoon kuuluu jo yhteensä yli 100 vahvaa kaasualan asiantuntijaa.
- Toimipisteet Espoossa, Kouvolassa, Imatralla, Mäntsälässä ja Inkoossa.
Lue lisää:
Vedyn arvoketju – Gasgrid Finland
Gasgrid – Tulevaisuuden energiaratkaisujen mahdollistaja – Gasgrid Finland