Gasgrid tapasi Imperial College Business Schoolin MBA-opiskelijoita Espoossa osana yritysten ilmastotoimiin keskittyvää opintokokonaisuutta. Tapaaminen tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä Suomen energiajärjestelmään, puhtaan kaasun markkinoihin ja vetytalouden kehitykseen – sekä kuulla suoraan Gasgridin asiantuntijoilta, miten yhtiö rakentaa kestävämpää tulevaisuutta.  

Gasgrid järjesti kesäkuussa Espoon Keilarannassa tapaamisen Imperial College Business Schoolin opiskelijoille. Opiskelijaryhmä koostui yli 40:stä Master of Business Administration (MBA) -opiskelijasta, joista monilla oli aiempaa kokemusta öljy- ja kaasualalta. Ryhmä matkusti Helsinkiin osana Global Experience Week – How Business Addresses Climate Change -ohjelmaa, jossa tutkitaan, miten yritykset eri puolilla maailmaa vastaavat ilmastonmuutoksen haasteisiin. Helsingin jälkeen ryhmä suuntasi opintomatkallaan vierailulle Kööpenhaminaan. 

Gasgridin lisäksi opiskelijaryhmä tapasi muita suomalaisia alan toimijoita. Ryhmä halusi tavata Gasgridia saadakseen syvällisemmän ymmärryksen maakaasun roolista energiasiirtymässä, rajat ylittävien energiajärjestelmien vaikutuksista sekä Gasgridin toimista kestävien energiaratkaisujen edistämiseksi. 

Gasgridin opiskelijayhteistyö etenee 

Gasgrid edistää aktiivisesti yhteistyötä korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa useilla eri sektoreilla. 

–Saamme säännöllisesti yhteydenottoja opiskelijoilta, ainejärjestöiltä ja oppilaitoksilta liittyen esimerkiksi opinnäytteiden suorittamiseen ja erilaisiin tapahtumiin osallistumiseen. Viime marraskuussa osallistuimme energiatekniikan opiskelijoiden Lämpövoimakerhon Kaasupäivään yhdessä Gasumin, Auris Energian ja Energiateollisuus ry:n kanssa. Imperial College Business Schoolin kanssa järjestetyn tapahtuman myötä vahvistimme myös opiskelijayhteistyömme kansainvälistä ulottuvuutta, kuvailee Gasgridin viestintäpäällikkö Marjaana Kivioja. 

Gasgridillä on ollut erittäin tapahtumarikas historia 

Gasgridin toiminnasta ja tulevaisuuden energiaratkaisuista kertoivat asiantuntijapuheenvuoroissaan kaasumarkkinasta ja asiakkaista vastaava päällikkö Mika Myötyri, kaasumarkkinat-yksikön palvelupäällikkö Heli Haapea ja vetylaakso- ja asiakashankekehityksen päällikkö Heli Virkki. 

Myötyri kertoi esityksessään Gasgridistä yhtiönä ja yhtiön noin viisivuotisesta matkasta isoine markkinamuutoksineen. 

–Ajanjaksoon on mahtunut Suomen kaasumarkkinan avautuminen kilpailulle, Balticconnector-putkiyhteyden kaupallinen käyttöönotto, Euroopan energiakriisi ja siitä johtunut maakaasun hinnannousu, irtautuminen venäläisestä putkikaasusta ja Inkoon LNG-terminaalin ennätysnopea käyttöönotto, Balticconnector-meriputken vaurioituminen ja putken onnistuneet korjaustyöt sekä Gasgridin vetykehityksen merkittävä kiihtyminen, hän selvensi. 

Muuttuvasta toimintaympäristöstä huolimatta Gasgrid on tarjonnut Suomen teollisuudelle, energiantuotantosektorille ja yrityksille turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa. Esitellessään opiskelijoille kaasuinfran roolia nyt ja tulevaisuudessa Myötyri totesi, että “markkinaosapuolille ennustettavuus on erittäin tärkeää”. Gasgrid on sitoutunut kaikissa kaasun siirtoverkkoa koskevissa ratkaisuissaan tämän ennustettavuuden vahvistamiseen. 

Puhtaan kaasumarkkinan tulevaisuus  

Myötyrin esitystä seurasi Heli Haapean puheenvuoro puhtaan kaasumarkkinan tulevaisuudesta Suomessa erityisesti kotimaisten uusiutuvien kaasujen ja alkuperätakuujärjestelmän näkökulmasta. Haapea tiivisti, että Gasgridin “tavoitteena on mahdollistaa uusiutuvien kotimaisten kaasujen laajamittainen käyttö mahdollisimman pienin infrastruktuuri-investoinnein”. Vuoteen 2030 mennessä kotimaisten uusiutuvien kaasujen tuotantokapasiteetin odotetaan kasvavan kaasujärjestelmässä 20–30-kertaiseksi. Uusiutuvien kaasujen kasvu perustuu biokaasun ja synteettisen metaanin tuotantoon. 

Haapea kertoi myös ryhmälle Gasgridin roolista alkuperätakuujärjestelmässä. Gasgrid toimii Suomessa kaasujen alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä ja on valtuutettu myöntämään kaasun ja vedyn tuotantolaitoksille sekä kansallisia että eurooppalaisia EECS (European Energy Certificate Systems) -alkuperätakuita. 

–Alkuperätakuu on ainoa keino varmistaa, että puhtaat kaasut, kuten biokaasu ja vety, on tuotettu uusiutuvista energianlähteistä. Viime vuonna kaasujen alkuperätakuita tuotiin eniten Suomeen Tanskasta, ja alkuperätakuiden tuonti on yleisesti ottaen jatkanut kasvuaan myös kuluvana vuonna, hän sanoi. 

Suomella on vetytaloudessa miljardien investointipotentiaali 

Tapahtuman viimeisessä asiantuntijapuheenvuorossa Heli Virkki paneutui vetytalouden ja -infrastruktuurin kehitykseen Suomessa. Virkki kuvasi vetytalouden investointipotentiaalia lupaavaksi. Vetyinfrastruktuurin varaan rakentuva vetytalous voi luoda Suomessa noin 70–110 miljardin euron kansantaloudelliset vaikutukset investointien muodossa.

–Tuemme Suomea matkalla Euroopan vetytalouden veturiksi, kiteytti Virkki Gasgridin tehtävän kansallisen vetytalouden vauhdittajana. 

Vetytalouden skaalautumisen mahdollistavaa vetyinfrastruktuuria kehitetään samanaikaisesti usealla tasolla – kansallinen vetyverkko, alueelliset vetyverkot ja Itämeren alueen vetyinfrastruktuurihankkeet ovat kaikki osa kokonaisuutta. Virkin esityksen lopussa opiskelijat pääsivät seuraamaan, mitä vaiheita kansallisen vetyverkon rakentaminen sisältää. Vetyverkon kehittäminen on asteittainen prosessi, joka kulkee vetyputkiston tarkemman suunnittelun ja vedyn markkinamallin kehityksen kautta varsinaiseen investointipäätökseen ja lopulta vedyn siirtoinfrastruktuurin rakentamiseen.  

–Gasgridin tavoitteena on, että vetymarkkina ja -infrastruktuuri ovat toiminnassa Suomessa 2030-luvun alkupuolella, hän totesi.

Gasgridin rooli Suomen energiajärjestelmässä herätti aktiivista keskustelua 

Tapahtuman loppuun oli varattu aikaa opiskelijoiden kysymyksille. Keskustelu oli eläväistä ja aktiivista, ja asiantuntijamme pääsivät vastaamaan monipuolisesti kysymyksiin esimerkiksi kaasun hinnanvaihteluista, siirtoverkonhaltijan roolista kaasujärjestelmässä, vetyverkon investointipäätöksen edellytyksistä ja Suomen kilpailukyvystä vetytaloudessa. Opiskelijat pohtivat, miten Suomi erottuu edukseen vetytaloudessa suhteessa muihin maihin ja alueisiin. 

–Puhdas energiajärjestelmä ja vahva energiainfrastruktuuri, edullinen sähkön hinta, toimivat sähkömarkkinat ja biogeenisen CO2:n merkittävä saatavuus, listasi Virkki syitä sille, miksi Suomi on houkutteleva ympäristö vetytalouden investoinneille. 

Kiitämme Imperial College Business Schoolin opiskelijoita hyvistä kysymyksistä ja osallistumisesta!