Suomen energiajärjestelmä tarvitsee kaksi gigawattia joustavaa ja toimitusvarmaa lisäkapasiteettia ollakseen riittävän iskunkestävä myös ääriolosuhteissa. Minuuteissa käynnistettävä ja alas ajettava joustava kapasiteetti on tehokas tapa tukea uusiutuvien energiamuotojen vaihtelevaa tuotantoa ja Suomen hiilineutraaliustavoitteita, toteaa Wärtsilän Nette Lehtinen.

Millainen on oikeanlainen sähkömarkkina eurooppalaisessa energiatransitiossa, jotta investointiympäristö pysyy kannustavana, kysyy Wärtsilän Strategy and Business Intelligence -yksikön johtaja Nette Lehtinen. Minkälaista ohjausta ja kapasiteettimarkkinaa tarvitaan jatkossa – tämä on vielä useilla markkinoilla ratkaisematta, Lehtinen toteaa.

Lehtinen katsoo, että säästä riippuvaisen, uusiutuvan tuotannon hyödyntäminen on tällä hetkellä suuri ratkaistava kysymys. Kun energiaa ei saada tuulesta ja auringosta, tarvitaan säätövoimaa, jonka avulla teollisuuden ja laajemmin yhteiskunnan rattaat pidetään pyörimässä.

– Stabiili energiajärjestelmä houkuttelee myös kansainvälisiä sijoittajia Suomeen, toteaa Lehtinen, joka on toiminut energia-alalla vuodesta 2010.

Lehtisen mukaan mitään ”mullistavaa innovaatiota” ei kuitenkaan tarvitse jäädä odottelemaan: Suomella on jo käytettävissään ne ratkaisut, joilla kokonaisvaltainen, kestävä energiajärjestelmä rakennetaan.

Säätökykyisen kapasiteetin puute heijastuu energiajärjestelmän luotettavuuteen

Vuosi sitten Wärtsilä laati Suomen energiajärjestelmästä mallinnuksen, jonka mukaan suomalaiset sähkönkäyttäjät voivat säästää jopa 1,3 miljardia euroa vuodessa, mikäli energiajärjestelmäämme lisätään 2 gigawattia (GW) joustavaa ja toimitusvarmaa kapasiteettia vuoteen 2030 mennessä.

Wärtsilän mallinnus osoittaa kapasiteetin puutteen vaikuttavan vahvasti myös energiajärjestelmän luotettavuuteen. Sekä sähkön hinta että järjestelmän luotettavuus ovat tärkeitä tekijöitä, kun vihreän siirtymän investoinneista päätetään. Wärtsilä peräänkuuluttaakin nopeita uudistuksia energiajärjestelmään – ja toimitusvarmaa kapasiteettia uusiutuvien energialähteiden tueksi.

Wärtsilä katsoo, että Suomi tarvitsee kapasiteettimarkkinan mahdollisimman nopeasti. Wärtsilän ja AFRYn tutkimuksen mukaan keskitetyt, markkinanlaajuiset vaihtoehdot pystyisivät parhaiten turvaamaan sähkön riittävyyttä Suomessa. Kapasiteettimarkkinaa luodessa on huomioitava Suomen sähköjärjestelmän tarpeet, Lehtinen huomauttaa.

– Suomen energiajärjestelmä on kaikkein kovimmassa paineessa keskitalven tuulettomina ja kylminä ajanjaksoina, jotka voivat kestää parikin viikkoa. Tämä sekä päivän sisäiset säätötarpeet tulee huomioida kapasiteettimarkkinaa kehitettäessä sisällyttämällä valintaprosessiin joustavuuteen liittyviä kriteerejä – eli siis myös muita kuin hintakriteeri, hän toteaa.

Uusiutuvat tarvitsevat tuekseen nopeasti käynnistyviä moottorivoimalaitoksia

Riittävyyden lisäksi joustavuus tulisi Suomessa huomioida yhtä tärkeänä elementtinä. Minuuteissa käynnistettävä ja alas ajettava joustava kapasiteetti on tehokas tapa tukea uusiutuvien energiamuotojen vaihtelevaa tuotantoa ja siten myös Suomen hiilineutraaliustavoitteita.

– Esimerkiksi meidän pääasiassa maakaasua käyttävien, moottorivoimalaitosten ramp up / ramp down -aika on vain pari minuuttia, Lehtinen kertoo. Tämän lisäksi teollisen mittakaavan akkuvarastoilla voidaan vastata millisekuntien tason lyhyemmän aikavälin säätötarpeeseen.

Wärtsilällä on multi-fuel-strategia, mikä tarkoittaa, että yhtiö kehittää erilaisia polttoaineita rinnakkain. Tämän johdosta Wärtsilä on perehtynyt niin maakaasun kuin vedyn ja sen johdannaisten käyttöön moottorivoimalaitoksissaan.

– Meidän kaasukäyttöisissä moottoreissa voidaan käyttää vetyä jo 25 prosenttisesti, Lehtinen huomauttaa.

Vetytalouden läpimurrosta puhuessaan Lehtinen on varovaisen optimistinen. Hän toivoo, että teollisuus ja talouskasvu saavat vedystä toivotun piristysruiskeen, mutta muutos tapahtuu hitaasti. Panostukset vetyyn ja sen johdannaisiin ovat kuitenkin huomattavia myös Wärtsilässä:

– Vedyn ja sen johdannaisten tyyliset kestävät polttoaineet ovat viimeinen askel energiatransitiossa kohti dekarbonisaatiota. Ensin on kuitenkin irrottauduttava hiilestä ja lisättävä uusiutuvien osuutta säätövoiman tukemana, Lehtinen toteaa ja lisää, että tässäkin on vielä paljon tekemistä globaalilla ja myös Euroopan tasolla.

Nette Lehtinen osallistui toukokuussa Gasgridin Kaasujen Tulevaisuus -tilaisuuteen, jonka aiheena oli vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikat.

 

Wärtsilä

– kansainvälisesti johtava innovatiivisen teknologian ja elinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla

– panostaa kestävän teknologian ja palveluiden innovaatioihin, joilla autetaan asiakkaita huomioimaan ympäristöä ja parantamaan taloudellista suorituskykyä

– 18 300 työntekijää yli 230 toimipisteessä 77 maassa

– liikevaihto 6,4 miljardia euroa (2024)

– neljä liiketoiminta-aluetta: Wärtsilä Energia, Wärtsilä Merenkulku, Wärtsilä Energian varastointi ja Wärtsilä Portfolio-liiketoiminta

– toimittanut 79 GW voimalaitoskapasiteettia ja yli 130 energian varastointijärjestelmää yhteensä 180 maahan

– TIME-lehti nimesi Wärtsilän maailman 100:n vaikutusvaltaisimman yrityksen listalleen vuonna 2023

 

Lue lisää:

Vakaa energiajärjestelmä vaatii panostuksia kaikilta

Viro haluaa lisää kaasukäyttöisiä moottorivoimalaitoksia

Kaasujen Tulevaisuus -seminaari kokosi yhteen vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikoita

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Miika Kainu