Vedynsiirron markkinamallin perusteita luodaan parhaillaan Suomessa ja EU:ssa. Tavoitteita ovat toimitusvarmuus ja joustavuus, johon liittyy myös vety- ja sähkömarkkinoiden kytkeytyminen toisiinsa.
Millainen on vedynsiirron markkinamalli, ja miten vedyn toimitusvarmuus taataan tulevaisuudessa? Gasgridin asiantuntijat, vetykehityksen projektipäällikkö Elina Mäki sekä kaasumarkkinasta ja asiakkaista vastaava päällikkö Mika Myötyri avaavat asiaa.
Mikä on vedynsiirron markkinamalli?
Markkinamalli asettaa raamit sille, miten eri osapuolet voivat markkinassa toimia. Yksinkertaistaen malli luo pelisäännöt sille, miten vetyä siirretään tuottajalta kuluttajalle. Markkinamallissa määritellään eri toimijoiden roolit, tuotteet, siirtomaksut ja se, miten vetyverkkoon voi liittyä ja miten verkkoa voi käyttää.
Laajat vetymarkkinat ovat vasta syntymässä, joten pohdittavia ja määriteltäviä yksityiskohtia on paljon. Tavoitteena on markkinan toimivuus ottaen huomioon monta eri asiaa: markkinatoimijoiden tarpeet, markkinoiden läpinäkyvyys ja vedynsiirron toimitusvarmuus. Tässä olennaista on vetyputkistojen ja vetylaaksojen rakentaminen. Vetylaaksot ovat alueita, joille vedyn tuotanto, varastointi, siirto ja kulutus keskittyvät.
Mikä on vetyverkon tase, ja kuinka sitä hallitaan?
Tasehallinta varmistaa, että vetyjärjestelmä pysyy tasapainossa sekä fyysisesti että kaupallisesti. Tämä on myös edellytys vedyn toimitusvarmuudelle.
Jokaisella markkinaosapuolella on lähtökohtainen velvoite pysyä taseessa. Tarvittaessa vetyjärjestelmästä vastaava niin kutsuttu järjestelmävastaava tekee ohjaustoimenpiteitä tasapainon saavuttamiseksi. Nykyisessä kaasumarkkinassa järjestelmävastaavana toimii Gasgrid.
Fyysinen tasehallinta tarkoittaa sitä, että vetyputkiston painetaso pysyy määritellyissä rajoissa turvallisuuden ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Kaupallisella tasehallinnalla tarkoitetaan keinoja, joilla järjestelmävastaava varmistaa, että markkinaosapuolet pitävät vedyn syöttönsä ja ottonsa tasapainossa. Käytännössä tasetta hallitaan mallilla, johon kuuluu tasepoikkeamamaksu. Se varmistaa, että markkinatoimijan on taloudellisesti kannattavampaa pitää huolta tasapainosta.
Millainen on vety- ja sähkömarkkinoiden kytkös?
Sähköstä ja vedestä voi tuottaa elektrolyysin avulla uusiutuvaa vetyä. Jos markkina toimii hyvin, vedyntuotanto voi tasapainottaa sähkömarkkinoita ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Sähköstä voi tulla ylitarjontaa tuulisella ja aurinkoisella säällä, ja silloin olisi erityisen hyvät olosuhteet vedyntuotannolle.
Vetyä voi näinä hetkinä varastoida vetyjärjestelmään ja käyttää silloin, kun uusiutuvaa energiaa on saatavilla niukasti. Tätä varten Suomeen tarvitaan vetyvarastoja.
Ketkä osallistuvat markkinamallin luomiseen?
Vetymarkkinamalli kannattaa muodostaa osallistavalla menettelyllä, jossa Gasgrid haluaa mukaan kaikki markkinaosapuolet ja sidosryhmät, kuten Energiaviraston ja ministeriöt. Näin varmistetaan, että eri näkemykset otetaan huomioon. Osallistuminen markkinamallin kehitykseen esimerkiksi työpajojen kautta toimii samalla perehdytyksenä uuden markkinan toimintamalleihin.
Alan toimijoilla on Suomessa meneillään kymmeniä vedyn tuotantoon liittyviä hankkeita. Toimintansa on jo aloittanut muun muassa P2X Solutionin Harjavallassa toimiva vihreän vedyn tuotantolaitos.
Uusiutuvan vedyn loppukäyttäjiä on tulevaisuudessa esimerkiksi kemianteollisuudessa, polttoaineiden tuotannossa ja raskaassa liikenteessä.
Mitä mallissa tulee ottaa huomioon?
Mallin tavoitteena on luoda edellytykset vapaalle kilpailulle ja tarjota joustavuutta markkinatoimijoille. Markkinamallin kehityksessä on otettava huomioon samanaikaisesti sekä lainsäädännön että vetyverkon asettamat reunaehdot ja markkinatoimijoiden vaihtelevat tarpeet.
Mallia tehdään tulevaisuutta varten: vedyn siirtoputkisto täytyy suunnitella ja rakentaa, ja tavoitteena on tehdä se Torniosta Uudellemaalle yhdistäen paikallisia vetylaaksoja.
Suomi tavoittelee myös asemaa EU:n vetymarkkinoilla. Ruotsiin ja Baltian maiden kautta Saksaan kulkevista putkista on jo suunnitelmat. Kansallisten lakien ja pelisääntöjen täytyy olla yhteensopivia vierekkäisten markkina-alueiden kanssa.
Miten prosessi etenee markkinamallin muodostamisessa?
Gasgrid on luonut markkinamallin kehityksen vaatimaa laaja-alaista ymmärrystä vetymarkkinan kehityksestä ja seurannut kehitystyötä muualla Euroopassa. Raamit markkinamallille antaa tulevaisuudessa kansallinen vetymarkkinalaki.
Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa lainsäädäntöhanketta, ja lain on määrä astua voimaan ensi vuoden elokuuhun mennessä.
EU:n kaasumarkkinalainsäädäntö koskee myös Suomea. Vedyn markkinamallia tutkitaan myös EU-rahoitteisessa BalticSeaH2-yhteishankkeessa.
Tavoitteena on, että kansallinen vetyverkko olisi toiminnassa 2030-luvun alkupuolella.
Vetytalous luo kasvua ja tukee ilmastotavoitteita
- Suomella on runsaasti mahdollisuuksia tuulivoiman hyödyntämiseen ja edellytykset kehittyä vetytalouden edelläkävijäksi Euroopan Unionissa.
- Uusiutuvalla sähköllä tuotettu vety auttaa eroon fossiilisista polttoaineista.
- Vedyntuotanto lisää Suomen ja EU:n energiaomavaraisuutta.
- Vetyä valmistetaan sähköstä, mikä voi lisätä sähköjärjestelmän joustavuutta ja tasata hintojen vaihtelua.
- Vetytalous luo työpaikkoja: vetyverkko mahdollistaa vedyn tuotannon ja kulutuksen maantieteellisen hajautumisen. Vetyarvoketju kokonaisuudessaan, kuten vetyä jalostava teollisuus, luo työpaikkoja.
Teksti: Saga Wiklund
Kuvat: Otavamedia ja Gasgrid
Lue lisää:
Gasgridilainen vetykehityksen aitiopaikalla – Gasgrid