Hydrogen Development Forum 2025 tarjosi näkymää kehittyville eurooppalaisille vetymarkkinoille syyskuussa. Gasgridin järjestämä tapahtuma keskittyi vetymarkkinoiden kehitykseen: millainen tulevaisuus on luvassa ja miten sinne päästään?
Tilaisuudessa valotettiin mm. vetyverkon kehittämisprosessia, sääntelyä, asiakkaan liityntäprosessia, siirtoinfrastruktuurin teknisiä suunnitteluperiaatteita, reititys- ja lupaprosesseja ja vetyputkisiirron markkinamallia. Lisäksi seminaarissa luotiin ensisilmäys Gasgridin ensimmäiseen vetytietopakettiin, joka tarjoaa infoa näistä teemoista.
Vetytietopaketin tekijät, projektikehittäjä Henriikka Pilpola ja projektipäällikkö Elina Mäki Gasgridistä, näkevät ”selvää markkinakysyntää” vetyä koskevalle ajankohtaiselle ja luotettavalle tiedolle.
– Gasgridilla on keskeinen rooli vetytalouden vauhdittamisessa ja vetyverkko on muutoksen mahdollistaja. Vetytietopaketti ottaa kantaa kysymyksiin, joihin meidän mielestämme on vastattava, Elina Mäki totesi.
Vetytietopaketti perustuu laajaan ja jatkuvaan yhteistyöhön
Vetytietopaketti tarjoaa alan toimijoille ja sidosryhmille laajan kattauksen faktoja kaasuputken materiaalivalinnoista aina tulevaisuuden markkinamalliin. Kirjoittajat kertovat saaneensa Tanskan siirtoverkkoyhtiö Energinetin vetytietopaketeista inspiraatiota luodessaan omaa näkemystään vetymarkkinoista.
– Tämä on ensimmäinen versio, ja odotamme innolla sen kehittämistä eteenpäin sidosryhmäläisten palautteen avulla.
Henriikka Pilpola huomautti, että vetytalouden toteuttamiseksi tarvitaan yhteistyöhön perustuva prosessi, joka sitouttaa alan toimijat; näin toteutetaan vetyverkko, joka pohjaa markkinatoimijoiden tarpeisiin.
– Rakennamme vetyverkkoa yhdessä, hän totesi.
Tapahtuman aikana seminaarivierailla oli myös mahdollista vierailla viidellä infopisteellä ja saada lisätietoja vetytietopaketista.
Vety on olennainen osa vihreää siirtymää
Gasgridin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki totesi tilaisuudessa, että vihreän siirtymän edetessä myös vety etenee.
– Vetyprojektit kehittyvät globaalisti.
Suomessa sähkö on viime aikoina ollut Euroopan halvinta,mikä povaa hyvää vetytalouden kannalta. Gasgridin vetyputkihanke rullaa vahvasti eteenpäin, Kärki kertoi.
– Reititys on julkaistu ja ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä.
ENNOH: vetymarkkinoiden kehityksen kirittäminen Euroopassa
Tapahtumassa kolme puhujaa esitti näkemyksiään markkinatoimijoiden sitouttamisesta vetyhankkeiden kehitystyöhön. Vasta perustetun European Network Operators for Hydrogen (ENNOH) -verkoston johtaja Abel Enríquez kertoi, että uudessa organisaatiossa on jo 36 jäsentä 26 EU-maasta.
– Tiettyjä eurooppalaisia teollisuudenaloja on vaikea sähköistää, mutta ne voivat sähkön sijaan käyttää vetyä, Enríquez totesi ja lisäsi, että ilmastotavoitteet ovat ”kirjoitettuna ENNOHin DNA:han”.
Energinet: Tanskan vetyhankkeen rakennustyöt alkavat pian
Energinetin pääekonomisti Christian Rutherford tarjosi päivityksen käynnissä olevaan Tanskan vetyhankkeeseen Danish Hydrogen Backbone 1. Tanskalainen tuulivoima takaa, että puhdasta vetyä voidaan tuottaa suuria määriä.
– Olemme valmiita aloittamaan rakentamisen, jahka täytämme varauskiintiömme ensi vuonna, hän arvioi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Energinet haluaa saada riittävästi markkinatoimijoita sitoutumaan hankkeeseen ennen rakennusstarttia.
Rutherfordin mukaan hankkeen pääpaino on vedyn viennissä Saksaan.
– Tanskassa ei ole paljon raskasta teollisuutta, joten vienti on meille järkevä tapa edetä.
Suomen lainsäädäntö valmistautuu vedyn tuloon
Hallitusneuvos Arto Rajala, Suomen työ- ja elinkeinoministeriöstä esitti yleiskatsauksen kansallisesta lainsäädäntöprosessista. Vetyä koskevan lainsäädäntöehdotuksen odotetaan valmistuvan marraskuun 2025 lopussa ja tulevan julkiseen kuulemiseen tammikuussa 2026, jotta lainsäädäntö voi tulla voimaan vuoden 2026 toisella puoliskolla.
– Haemme sääntely-ympäristöä, joka on sekä ennustettava että joustava, Rajala totesi.
Vety myös pitää lainsäätäjät melko tavalla kiireisinä: parhaillaan on työn alla jopa 17 vetyä koskevaa lakia tai muutosta olemassa oleviin lakeihin.
Vety tarvitsee kansallisia menestystarinoita tienviitoiksi tulevaisuuteen
Seminaari päättyi paneelikeskusteluun, johon osallistuivat Abel Enríquez, Christian Rutherford ja Heli Virkki, Gasgridin vetylaaksojen kehityspäällikkö. Sara Kärki luotsasi panelistien keskustelua vedyn potentiaalista – mitä läpimurron tekeminen vaatii?
Abel Enríquez huomautti, että Suomella on ”valtava mahdollisuus” edistää vetymarkkinoiden syntyä ja olla todellinen edelläkävijä tässä.
– Brysselissä työskentelevänä tiedän, että me todella tarvitsemme vedyn menestystarinoita.
Christian Rutherford kommentoi, että vedyn osalta Suomi on kuin isompi versio Tanskasta ja että molemmilla mailla on samanlaisia huolenaiheita.
– Voimme oppia paljon vuoropuhelusta maidemme välillä.
Heli Virkki arvioi, että tilaisuuden infopisteillä syntyneen ”pöhinän” perusteella aihe on todella kiinnostava – ja mahdollisuus keskustella muiden alan ammattilaisten kanssa on aina arvokas.
Tilaisuuden jälkeen seuraava askel on, että Gasgrid kerää palautetta vetytietopaketista ja erikseen näkemyksiä vedyn laadusta konsultaatioiden kautta. Seuraava vetytietopaketti julkaistaan vuonna 2026.
Palautekysely vetytietopaketista markkinaosapuolille. Palautteita pyydetään 15.12.2025 mennessä.
Markkinakysely vedyn laatuvaatimuksista. Vastauksia pyydetään 30.11.2025 mennessä.
Lue lisää:
Gasgrid julkaisee ensimmäisen vetytietopaketin edistääkseen vetymarkkinoiden kehitystä
Gasgridin ensimmäinen vetytietopaketti (EN)
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat, video: Miika Kainu