Monimuotoisia uusiutuvia kaasuja siirtävä kaasun siirtoinfrastruktuuri on keskeinen osa Suomen energiajärjestelmää. Tämä monikaasualusta on joustava, toimitusvarma ja sääriippumaton Suomen energiajärjestelmän selkäranka, kirjoittaa kaasuliiketoiminnan johtaja Janne Grönlund Gasgridilta.
Suomen kaasujärjestelmä on viime vuosina kokenut merkittäviä muutoksia, jotka ovat muovanneet siitä entistä monipuolisemman, joustavamman ja toimintavarmemman osan kansallista energiainfrastruktuuria. Muutosten taustalla ovat muun muassa Balticconnector-yhdysputken käyttöönotto vuonna 2020, Venäjän kaasutoimitusten päättyminen vuonna 2022 sekä LNG-terminaalien liittäminen kaasuverkkoon vuonna 2022. Näiden kehitysaskelten myötä on syntynyt monikaasualusta, joka ei ainoastaan vastaa nykyisiin energiatarpeisiin, vaan myös ennakoi tulevaisuuden tarpeita.
Putkistoon varastoitu kaasu toimii energiavarastona
Kaasumainen energiajärjestelmä tarjoaa luontaisesti joustavuutta. Putkistoon varastoitu käytettävissä oleva kaasu, noin 60 000 megawattituntia, toimii kuin energiavarasto, jota voidaan hyödyntää energiamarkkinan epätasapainon hetkinä. Esimerkiksi sähköntuotantoon kytkeytyneet yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon CHP-laitokset (Combined Heat and Power) voivat hyödyntää tätä varastoa jopa vuorokauden ajan ilman uutta samanaikaista kaasunsyöttöä järjestelmään. Tämä mahdollistaa sääriippumattoman energiantuotannon kriittisissä tilanteissa, kuten talvikauden huippukulutuksen aikana.
LNG-terminaalit tuovat varastointikapasiteettia järjestelmään
Suomen kaasujärjestelmään kytkeytyneet Inkoon ja Haminan LNG-terminaalit tuovat järjestelmään merkittävän varastointikapasiteetin – yhteensä noin 1 200 000 megawattituntia. Tämä vastaa usean viikon kaasunkulutusta talvella. Terminaalit mahdollistavat nopean reagoinnin markkinamuutoksiin ja tukevat kaasukäyttöisen sähköntuotannon skaalautuvuutta. Ne ovat keskeisiä komponentteja monikaasualustassa, joka yhdistää eri lähteistä tulevan kaasun yhdeksi saumattomaksi toimitusketjuksi.
Yhteistyö on järjestelmän sydän
Monikaasualustan tehokas hyödyntäminen ei olisi mahdollista ilman laadukasta yhteistyötä siirtoverkonhaltijan ja terminaalioperaattorien välillä. Hyvä esimerkki tästä nähtiin elokuussa 2025, kun Haminan alueella havaittiin tekninen poikkeama Gasgridin siirtoputkessa. Tilanne vaati välitöntä korjausta ja hetkellisesti putken käytöstä poistoa. Haminan LNG-terminaali turvasi työn aikana fyysisen kaasunsiirron kriittiselle toimituskohteelle, ja samalla Gasgrid hyödynsi siirtoputkiston energiavarastoa terminaalin asiakasvaikutusten minimoimiseksi. Poikkeaman poistuttua Haminan terminaali palautti Gasgridin järjestelmästä lainatun kaasun, joka on osoitus järjestelmän joustavuudesta ja yhteistyön voimasta.
Katse tulevaisuuteen: Uusiutuvan kaasun nousu, kaasut kokonaisenergiajärjestelmän tukena
Kaasujärjestelmä ei ole valmis – se elää ja kehittyy. Tulevien vuosien aikana odotetaan kotimaisen uusiutuvan metaanikaasun tuotannon monikymmenkertaistuvan. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös vaatii toimintamallien kehittämistä. Järjestelmän maksimaalinen hyöty asiakkaille ja yhteiskunnalle edellyttää jatkuvaa panostusta yhteistyöhön.
Kaasujärjestelmällä on edellytykset toimia Suomen kokonaisenergiajärjestelmää tukevana ratkaisuna: käytännössä edellytyksemme lisätä kaasukäyttöistä säävarmaa ja nopeasti säätyvää sähköntuotantoa on erinomainen. Kaasu voi toimia sähkön tuotantoportfolion tasapainottajana sekä myös teollisten investointien mahdollistajana alueilla, joissa sähköverkon tämänhetkiset edellytykset liittää toimijoita verkkoon ovat toistaiseksi rajalliset.
Korostan vielä, että joustava monikaasualusta ei ole vain tekninen ratkaisu – se on strateginen voimavara, joka tukee Suomen energiajärjestelmän resilienssiä, huoltovarmuutta ja kestävää kehitystä.
Janne Grönlund
Kaasuliiketoiminnan johtaja
Gasgrid
Lue lisää:
Mikä ihme on monikaasualusta – ja miksi se mullistaa suomalaista yhteiskuntaa?
Kaasusta saa säätövoimaa – ja paljon muuta
Kaasut ovat korvaamattomia teollisuuden raaka- ja polttoaineina