Energia-alan keskusteluun on tullut jäädäkseen käsite strateginen resilienssi. Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä toteaa, että eteenpäin katsovat vetyinvestoinnit rakentavat kestävämpää taloutta ja kansakuntaa.

Strateginen resilienssi energiakentällä tarkoittaa, että maalla löytyy kestävyyttä myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tällainen vahvuus ei synny sattumalta, vaan se vaatii pitkäjänteistä panostusta omavaraisuuteen ja varautumiseen sekä kykyä kysyä: ”Mitä jos…?”

– Katsoisin, että Itämeren ja Pohjanmeren alueet ovat energia- ja raaka-aineomavaraisuuden osalta erityisen hyvässä asemassa strategisen resilienssin suhteen. Täältä löytyvät kaikki tarvittavat, kilpailukykyiset resurssit, Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä pohtii.

Käytännössä tämä tarkoittaa Sipilän mukaan, että jollain tietyllä alueella voi olla tuulivoimaa, jossakin taas vedyn tai sen johdannaisten tuotantoa. Lisäksi tuotetulle kaasulle tai jatkojalosteelle on oltava teollisuusasiakkaita.

–Gasgrid on tukemassa Suomen resilienssiä ja huoltovarmuutta rakentamalla kestävää energiajärjestelmää, joka varmistaa energian saatavuuden kaikissa olosuhteissa.

Markkinoita voi löytyä odottamattomistakin suunnista. Kuinka kauan kestää vaikkapa, että eurooppalaisten hävittäjien polttoainetankeissa palaa synteettinen lentopolttoaine, joka resilienssin näkökulmasta on hyvä lisäarvotuote?

– Tämä on yksi esimerkki siitä, mikä on mahdollista tulevaisuudessa, Sipilä toteaa ja lisää, että teknisesti tähän on jo valmiutta siirtyä.

Vetyä tarvitaan siellä missä sähköistäminen ei toimi

Vetytalous kulkee Sipilän mukaan ikään kuin rinnan sähköistämisen kanssa. Kumpaakin tarvitaan, hän muistuttaa.

– Edelleen löytyy teollisuutta, jonka on vaikeampi käyttää sähköä kuin kaasuja. Siinä vaiheessa, kun meillä on uusiutuvasta energiasta valmistettua puhdasta vetyä ja sen jatkojalosteita, se korvaa fossiilisen polttoaineen siinä missä puhdas sähkökin, Sipilä huomauttaa.

Vuoden 2022 energiakriisin kourissa kamppailleen Suomen onnistui toteuttaa tärkeä Inkoon LNG-terminaalihanke nopeasti ja päättäväisesti Gasgridin vetämänä. Sipilälle LNG-terminaalihankkeen onnistuminen tarjosi tärkeän muistutuksen fyysisten resurssien tärkeydestä energia-alalla.

– Mitkään suunnitelmat tai strategiat eivät lämmitä koteja, lataa matkapuhelimia tai tuota juomavetemme puhtaana pitäviä kemikaaleja. Vain todelliset, rakennetut resurssit ja infrastruktuurit tekevät näin, Sipilä toteaa.

Suomella poikkeuksellisen hyvät asemat puhtaan vedyn tuotannolle

Sipilä uskoo, että Suomi on poikkeuksellisen hyvissä asemissa uusiutuvalla energialla tuotetun vedyn tuottajamaana.

– Suomi on yksi kaikkein kilpailukykyisimmistä maista, mitä tulee puhtaan vedyn tuottamiseen, hän toteaa.

Kilpailukyky rakentuu useammasta palikasta. Ensinnäkin Suomessa on tehokas ja vähäpäästöinen energiajärjestelmä, joka luo lujan sokkelin myös tulevalle kasvulle.

– Meillä on kokonaisenergiajärjestelmä, joka on luotettava ja tasapainoinen. Tuotamme puhdasta sähköä teollisuuden käyttöön, ja se kiinnostaa kansainvälisiä sijoittajia.

Toisekseen uusiutuvilla energianlähteillä, etupäässä tuulivoimalla, tehdään tulevaisuudessa myös puhdasta vetyä. Sipilän mukaan Suomen suurin talouskasvupotentiaali 2030-luvulla perustuukin uusiutuvan energian valjastamiseen lisäarvoa tuottaviksi investoinneiksi.

– Vetytalous ja sen johdannaiset, kuten e-metanoli ja e-ammoniakki, ovat merkittäviä ajureita tässä uudessa kasvussa. Kansainvälinen kilpailu on kovaa, mutta meillä on mahdollisuus menestyä.

Vetyverkon suunnittelu etenee

Kolmantena on kehittynyt infrastruktuuri: Gasgridin suunnittelema Suomen vetyverkkohanke kattaa yli 1 300 kilometrin verran vetyputkea.

– Näin paljon meillä on jo lupamenettelyssä, mikä puolestaan edesauttaa vedyn tuotannon nopeaa skaalautuvuutta ja pienentää vakavien häiriöiden riskiä.

Suhteellisen nopeat luvitusprosessit ovat myös yksi Suomen kilpailukykyä tukevista tekijöistä.

Puhtaan vedyn tuottajiksi mielivät tahot ovat Gasgridin markkinakyselyn perusteella arvioineet ensivaiheessa tuottavansa 13 gigawattitunnin edestä vetyä, mikä on toteutuessaan varsin suuri määrä. Samaan aikaan Gasgrid linkittää yhteen tulevaisuuden ”vetylaaksoja. Niissä toimii paikallisesti vuorovaikutuksessa vedyn tuottajia, kuluttajia ja muita samaan arvoketjuun sopivia toimijoita. Näin kaikki vetytalouden synergiat saadaan aktiivisesti käyttöön.

Kansainvälisille sijoittajille tarjolla on siis varsin houkutteleva näkymä. Sipilän mukaan parhaimmillaan voidaan tulevaisuudessa puhua matalan riskin ja korkean ennustettavuuden markkinasta, jossa infraa kehitetään pitkäjänteisesti. Kansainvälisellä yhteistyöllä tavoitteena on erityisesti parantaa jatkojalostusteollisuuden kehitystä Suomessa.

– Oleellinen kysymys kuuluu: miten siirrytään tavoitteista konkreettisiin, todellisia vaikutuksia tuoviin tekoihin? Gasgrid on valmis fasilitoimaan yhteistyötä ja luomaan synergioita, jotta markkina saadaan liikkeelle.

Lead-markkinat ovat välttämättömiä tulevassa kasvussa

Vedyn jalkautumisessa Eurooppaan tarvitaan vahvoja kiinnekohtia. Eurooppa tuo edelleenkin 50-60 prosenttia energiastaan pääosin fossiilisina raaka-aineina. Sipilä korostaa edelläkävijämarkkinoiden synnyttämistä kriittisille alueille:

– Vety sopii hyvin sektoreille, joissa fossiilisia raaka-aineita on vaikea korvata sähköllä ja joissa tuotteen on oltava saatavilla tauotta kellon ja vuoden ympäri. Kysyntää puhtaalle vedylle luodaan nyt juuri näille lead-markkinoille, jotka viitoittavat tietä koko vetymarkkinan kehitykselle.

Sipilän mukaan edelläkävijyys ei ole helppoa, mutta early bird -sijoittaja voi hyötyä tilanteesta huomattavasti.

– Välillä me unohdamme tämän. Markkinan vakiintuessa 2030-luvun loppupuolella ekosysteemi on arkipäiväistynyt, eikä tarjolla ole enää samanlaisia edelläkävijyyden tuomia mahdollisuuksia. Parhaat mahdollisuudet ovat olemassa nyt, kun investointiolosuhteet paranevat jatkuvasti ja markkina skaalautuu, Sipilä toteaa.

Hän viittaa esimerkkiin maakaasusta ja Norjasta.

– 50 vuotta sitten maakaasuala Norjassa oli käytännössä nollassa. Tänään se on erittäin laaja talouden sektori tuoden todella suuret vientitulot ja vahvan strategisen position Norjalle Euroopan omavaraisuuden, kilpailukyvyn ja resilienssin turvaajana. Suomella on eväät samanlaiseen kehitykseen.

 

Teksti: Sami Anteroinen Kuvat: Eino Ansio