Toista kertaa järjestetty Hydrogen Summit & Expo keräsi vetyasioihin perehtynyttä väkeä Tampereelle tammikuussa. Gasgrid oli mukana keskustelemassa vetytalouden kehittämisestä. Yksi eurooppalaisen vetytiekartan keskeisiä rasteja on Suomesta Saksaan kurkottava Nordic-Baltic Hydrogen Corridor -vetykäytävä.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala totesi omassa puheenvuorossaan, että vetykehityksen nykytilanne on varsin hyvä. Alkuvaiheen yleinen kiinnostuksen huippu on ohitettu, ja nyt liikutaan päättäväisesti kohti koko Euroopan laajuisen vetyjärjestelmän rakentamista.
Messujen esityksistä piirtyi positiivinen kuva vedyn mahdollisuuksista. Puhtaan vedyn tuotantoon liittyvät investoinnit lisääntyvät ympäri maailman, ja viime aikoina esimerkiksi Kiina, Intia, Japani ja Etelä-Korea ovat panostaneet tuntuvasti vetyyn.
Gasgridin messuosastolla käytiin vilkkaita keskusteluja. Niissä toistui Suomen kansallisen ja Euroopan valtioiden rajat ylittävän vetyverkon merkitys niin puhtaalle siirtymälle, alueelliselle elinvoimalle kuin laajemmin koko yhteiskunnalle. Vety voidaan nähdä energian lisäksi resilienssin ja talouden näkökulmasta monipuolisena mahdollisuutena, joka vaikuttaa myönteisesti Suomen ja koko Euroopan tulevaisuuteen.
Vetykäytävät yhdistävät pian Eurooppaa
Eurooppalaisen vetytalouden rakentamisessa maiden välisellä yhteistyöllä on keskeinen merkitys. Eurooppaan onkin syntymässä vetykäytäviä, jotka yhdistäisivät maita ja markkinoita. Vetymessuilla kuultiin kiinnostava päivitys siitä, miten yksi hankkeista, Nordic-Baltic Hydrogen Corridor (NBHC), etenee.
NBHC on yhteishanke, jonka osapuolia ovat kuusi eurooppalaista kaasun siirtoverkonhaltijaa: Gasgrid (Suomi), Elering (Viro), Conexus Baltic Grid (Latvia), Amber Grid (Liettua), GAZ-SYSTEM (Puola) ja ONTRAS (Saksa). NBHC-hankkeen tavoitteena on monipuolistaa Euroopan energiajärjestelmää, nopeuttaa uusiutuvan energian integraatiota, kehittää markkinoita ja vahvistaa energiaturvallisuutta.
NBHC:stä Gasgridissa vastaava johtaja Joonas Laitila moderoi paneelikeskustelua, jossa kuultiin hankkeen etenemisestä kuulumisia Suomesta, Liettuasta ja Saksasta. Laitila totesi paneelin avaussanoissaan, että Suomen osalta hanke on hyvällä mallilla ja yhteistyötä eri osapuolten välillä tiivistetään edelleen.
– Nyt on käynnissä projektin toteutettavuusvaihe, joka alussa keskittyy enemmän putkikokonaisuuden tekniseen toteutettavuuteen ja siirtyy tämän jälkeen kaupallisen kannattavuuden arviointiin.
NBHC on kuuden maan kunnianhimoinen vetyinfrahanke
NBHC-hankkeessa kehitetään vedyn siirtoputkea Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan sekä Saksan välille. Hankkeen kantavana ideana on EU:n vetystrategian mukaisesti edistää energiajärjestelmän resilienssiä, uusiutuvan energian käyttöönottoa sekä energiaturvallisuutta ja energiaomavaraisuutta Itämeren alueella.
Saksa on muuttanut olemassa olevaa maakaasuverkostoaan vetyverkoksi. Toimitusjohtaja Ralph Bahke saksalaisesta kaasun kantaverkkoyhtiöstä ONTRASista kertoi, että merkittävä osa Saksan vetyverkosta on jo rakennettu ja täytetty vedyllä, mikä luo uskoa vetytalouden myönteisestä kehityksestä myös tulevaisuudessa. Saksa pyrkii rakentamaan yli 9000 kilometriä vetyverkkoa vuoteen 2032 mennessä, josta noin 60 prosenttia on vanhan maakaasuverkon uusiokäyttöä.
– Me olemme siirtyneet alkukartoituksen mahdollisuuksista realistiseen keskusteluun, Bahke totesi ja lisäsi, että vedylle todella on kysyntää.
Vedystä vastaava johtaja Tuukka Hartikka Heleniltä huomautti, että tämäntyyppisessä allianssissa haasteena on regulaation ja luvituksen lisäksi eri maiden aikataulujen sovittaminen yhteen.
– Meidän täytyy keskustella avoimesti omista aikatauluistamme.
Teknisinä haasteina Hartikka nosti esiin vedyn laadun varmistamisen ja järjestelmän tasapainottamisen.
Rakentaminen voi olla nopein vaihe – hyvä suunnittelu kriittistä
Liettualaisen kaasunsiirtoyhtiö Amber Gridin toimitusjohtaja Nemunas Biknius muistutti, että vetyverkko tuo joustovaraa jo itsessään:
– Vetyputkisto on samalla vedyn varasto.
Biknius arvioi, että hankkeen vaativin osa voi olla yksimielisyyteen pääseminen taloudellisten reunaehtojen suhteen.
– Itse asiassa rakennusvaihe voi olla se nopein vaihe, hän lisäsi.
Ralph Bahke vahvisti kollegansa ajatuksen Saksan tuoreiden kokemusten perusteella: Saksalla kesti seitsemän vuotta edetä alkuperäisestä ideasta siihen hetkeen, kun vety alkoi virrata putkessa. Itse rakentaminen sujui nopeasti.
– Tällaisen hankkeen kannalta erityisen kriittistä on huolellinen suunnittelu.
Riskit on arvioitava järkevästi ja jaettava reilusti
Vanhempi projektipäällikkö Georg Benhöfer saksalaisesta kaasun tukkumyynti- ja maahantuontiyhtiö VNG:stä painotti riskien hallintaa ja jakamista NBHC-hankkeessa.
– Varsinkin alussa riskit ovat valtavia, kun monen asian pitää toteutua yhtä aikaa ja etenkin poliittiset päätökset vievät aikansa.
Tuukka Hartikka huomautti, että vallitseva taloudellinen suhdanne voi olla yllättävänkin suotuisa vetyhankkeelle.
– Tämä voi olla täydellinen aika rakentaa, koska työvoimaa ja halpaa terästä on saatavilla, hän arvioi.
Ralph Bahke totesi, että dekarbonisaatio ei pysty ratkaisemaan kaikkia ongelmia, vaan vetyä tarvitaan ehdottomasti osaksi eurooppalaista energiajärjestelmää. Saksa on hänen mukaansa jo edennyt PowerPoint-vaiheesta toimivaan vetyjärjestelmään.
– Tämä muutos tapahtuu hitaammin kuin ensin arvioimme, mutta se tulee tapahtumaan.
Call for Interest -markkinakysely on käynnistynyt
Kansainvälisen vetyinfrastruktuurihankkeen NBHC:n toteutusta tuetaan Call for Interest -markkinatutkimuksella, jossa hankkeen partnerit pyytävät tietoa vedyn tuotannosta, kulutuksesta, varastoinnista, jakelusta ja rajat ylittävistä virroista Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Saksassa eri markkinaosapuolilta hankkeen suunnittelun tueksi.
– Kohderyhmänä markkinatutkimuksella ovat vedyn tuottajat, -kuluttajat, -varastoijat sekä -jakelu- ja -kuljetusjärjestelmät, Joonas Laitila kertoi.
Tietoa kerätään tammikuun puolivälistä maaliskuun loppuun.
Entä miten NBHC-hanke on Laitilan mielestä sujunut? Laitila totesi, että toistaiseksi yllättävintä infrahankkeessa on ollut se, miten kitkattomasti kaikki on rullannut eteenpäin.
– Meillä on todella ollut erinomaista yhteistyötä, joka vain tiivistyy ja syvenee, hän totesi.
Amber Gridin toimitusjohtaja Nemunas Biknius oli samaa mieltä: kuuden maan kaasuverkko-operaattorit ovat löytäneet yhteisen sävelen ja tahtotilan.
– Nyt täytyy vain pysyä sinnikkäästi suunnitelmassa, ja me onnistumme kyllä.
Vetytalouden merkitys Euroopalle on suurempi kuin luulemmekaan, arvioi Olli Sipilä – Gasgrid
Nordic-Baltic Hydrogen Corridor – Gasgrid
Teksti: Sami Anteroinen Kuvat: Eino Ansio