Gasgrid osallistui Porin SuomiAreenassa vetyaiheisiin paneelikeskusteluihin. Tekstit ovat kooste kolmesta erillisestä keskustelusta.

Luonnonvarojen, osaamisen ja teollisuuden näkökulmista Suomella on oivat lähtökohdat luoda vetytalouden avulla 30 miljardin euron kansantaloudellinen vaikutus ja työllistää jopa 100 000 ihmistä. Mutta miten temppu tehdään?

Porin VetyAreenan keskustelussa Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä huomautti, että loikka vetytalouteen on tärkeä osa vihreää siirtymää ja fossiilisista polttoaineista poispääsemistä.

”Vety ja sen jatkojalostus tarjoavat meille valtavan potentiaalin”, Sipilä totesi.

Asiassa auttaa, että ”selusta” on kunnossa. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että Suomella on tarjota erinomainen sähkö- ja energiajärjestelmä sekä loistavat edellytykset puhtaan sähkön tekemiseen.

”Vedyn avulla voimme tehdä esimerkiksi metaania ja lentopolttoaineita sekä hankkia kilpailuetua.”

Gasgridin paneelikeskustelussa Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Matti Kemppainen (vas), Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren ja vihreiden puheenjohtaja Atte Harjanne.

 

Koko Euroopan vetytehdas?

Hallituksen vuonna 2023 tekemässä periaatepäätöksessä Suomi halutaan nostaa vetytalouden edelläkävijäksi, joka valmistaa kymmenen prosenttia EU:n puhtaasta vedystä. Gasgrid tukee periaatepäätöksen toteutumista kansallisilla vetyhankkeillaan.

Suomen valtio on antanut Gasgridille tehtäväksi edistää kansallisen vetyverkon, kansainvälisen infrastruktuuriyhteistyön sekä Itämeren alueen vetymarkkinan kehittymistä. Yhtiö selvittää parhaillaan kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja sekä vedynsiirtotarpeita Suomessa ja Itämeren alueella.

”Suomen vetyverkon investointipäätös on tarkoitus tehdä vuonna 2026, ja valmista pitäisi tulla 2030”, Sipilä linjasi.

Kolme laajaa infrahanketta

Tulevan kansallisen vetyverkon rungon muodostaa kolme laajaa infrastruktuurihanketta: Nordic Hydrogen Route, Baltic Sea Hydrogen Collector ja Nordic-Baltic Hydrogen Corridor. Konkreettista reittisuunnittelua tehdään koko ajan keskustelemalla muun muassa kuntien ja maakuntien kanssa.

Sipilä muistutti VetyAreenan keskustelussa, että kukaan ei tee vetyverkkoa yksin. Alueet ja teolliset toimijat tarvitaan mukaan suunnitteluun.

”Aktiivinen, läpinäkyvä ote on tässä erittäin tärkeää.”

VTT:n Antti Arasto huomautti, että yhteistyö on merkittävää laajemminkin.

”Suomi on osa globaalia murrosta.”

Muutos on paitsi ennakoitava, myös hallittava. Suomella on hyvät mahdollisuudet ladata vetytalouteen kilpailukykyä, joka kestää koko elinkaaren.

”Tähän meillä on erinomaiset pelimerkit,” Sipilä linjasi.

Vetypalloefekti

Sipilän esittelemässä menestysreseptissä kriittiset infrastruktuurit pidetään omassa hallinnassa, arvoa ja lisää mahdollisuuksia luomassa. Näin on mahdollista saavuttaa lumipalloefekti, jossa menestys ruokkii menestystä.

Jotain rakennuspalikoita kuitenkin puuttuu yhä, kuten sähkön ja kaasun kausivarastot, joita löytyy Keski-Euroopasta. Näitä tarvitaan Suomen teollisten investointien pohjaksi. Toinen asia on vetymurroksen volatiili luonne. Sipilän mukaan ”hypen ja epätoivon” välillä seilataan nyt väistämättä, kun asia on uusi.

”Murros kuitenkin etenee, kuten aikoinaan vaikkapa internet.”

Myös TEMin Petri Peltonen näkee, että vetyä ei pysäytä mikään.

”Muutoksen suunta on ilmeinen”, hän totesi keskustelussa.

Antti Arasto toivoi, että mukaan vetyvallankumousta tekemään saataisiin mahdollisimman paljon suomalaisia teknologiatoimijoita. Pelkkä vedyn tuottaminen ei ole sitä korkean lisäarvon tuotantoa, mitä kaikissa strategiapapereissa peräänkuulutetaan. Laaja markkina mahdollistaa myös teknologia- ja palvelusektorin kehittymistä.

Direktiivi ohjaa lainsäädäntöä ja investointeja

EU:n raskasta teollisuutta, meri-, lento- ja raskasta liikennettä koskeva direktiivi tuli voimaan lokakuussa 2023, ja se nuotittaa myös vedyn käyttöä leviämistä.

”Nyt direktiiviä muutetaan kansalliseksi lainsäädännöksi ja sitten nähdään toivottavasti paljon fiksuja investointeja,” Sipilä totesi.

Sipilän mukaan viimeisten vuosien aikana olemme kokeneet todellisen mustien joutsenten ylilennon, kun eri shokit – koronasta sotaan, inflaatiosta sähköpiikkeihin – ovat ravistelleet Eurooppaa.

”Olemme kokeneet valtavan muutoksen, ja sen seurauksena puhtaan energian tavoitteet ovat kiristyneet Euroopassa”, Sipilä pohti.

”Yhdessä voimme luoda rohkeita pelinavauksia.”

Perusteollisuuteen piristysruiske

Samalla vetytalous voi uudistaa perinteiset toimialamme, kuten metsä- ja metalliteollisuuden, paneelissa pohdittiin.

”Suomesta voi tulla vedyn avulla puhtaan talouden moottori”, summasi Sipilä.

Päivän toisessa vetypaneelissa esiintynyt Gasgridin yhteiskuntasuhteiden johtaja Marko Janhunen muistutti, että vety on hiipinyt yhteiskunnan agendalle suhteellisen nopeasti.

”Kun Vetyklusteri perustettiin vajaa neljä vuotta sitten, meitä oli mukana noin 30 yritystä. Nyt on 101”, hän kertoo.

”Yritykset haluavat olla mukana näissä talkoissa ja näkevät, että että heillä on niihin annettavaa.”

Erittäin positiivista on myös se, että Vetyklusterissa on mukana koko alan arvoketju laidasta laitaan.

”Hyvin suuri osa Suomen teollisuuden spektristä on tässä mukana”, Janhunen korostaa.

Älä jää vetyjunasta

Paneeliin osallistunut valtioneuvos Matti Vanhanen (Kesk.) totesi, että Suomen ei sinänsä tarvitsisi tuottaa vetyä niin paljon puhtaasti omiin tarpeisiinsa, mutta vetyinfran rakentaminen ja reivaaminen vientiasentoon tulee kyllä maksamaan itsensä takaisin.

”Meidän kannattaa olla tässä mukana, koska vetytalous tuo tänne investointeja.”

Janhunen muistutti, että Suomessa ei ole vielä toimenpantu yhtään direktiiviä, joka luo markkinoita vedylle.

”Vetyjohdannaisten polttoaineiden markkinat syntyvät vasta 2030-luvulla.”

Seuraavana askeleena Janhunen näkeekin jakeluvelvoitteen, joka kumpuaa lainsäädännöstä.

”Nyt tehdään investointeja, jotka ottavat siivuja siitä tulevasta kakusta. Koska Suomen markkina pieni, vetytaloudesta tulee automaattisesti vientiteollisuutta”, katsoo Janhunen.

Gasgridin keskustelupaneelissa EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo (vas), valtioneuvos Matti Vanhanen ja Gasgrdidin yhteiskuntasuhdejohtaja Marko Janhunen.

 

Vedystä energiaa Suomen talouteen -paneelikeskustelussa kartoitettiin vetyyn liittyviä mahdollisuuksia

Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä muistutti, että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on fiksua sähköistää kaikki mahdollinen. Vaikeasti sähköistettäville toimialoille ja sähkön varastointiin vety ja sen johdannaiset ovat hyvä ratkaisu.

Sipilää komppasi Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, joka totesi, että vetytalous voi hyvinkin olla vastaus maapallon kestävyyden haasteisiin.

”Toisaalta vetytalous on myös osaamiskysymys”, hän muistutti ja peräänkuulutti koulutuksen merkitystä.

Paneelissa puhutti myös se, millainen profiili vetytaloudelle on muodostumassa. Täsmällinen kiteytys vedyn ansioista on vaikeaa, koska vedystä on niin moneksi.

”Yksi esimerkki kotimaisesta vetytaloudesta tulevaisuudessa voisi olla maailman paras ja kestävin lentopolttoaine”, Sipilä visioi.

Maakuntien pelastaja?

Kainuun ja Ylä-Savon rajamailta kotoisin oleva Sipilä huomautti, että vetyvallankumous on myös sangen ”maakuntaystävällinen”. Siinä missä moni megatrendi pakkaa väkeä kaupunkeihin, vetytalous avaa mahdollisuuksia maakuntiin hajauttamalla tuotantoa.

”Näin on mahdollisuus tehdä alueellista kasvua.”

Vetytalous ei sinänsä ole mikään uusi asia – nyt onkin menossa jo kenties neljäs ”vetytalouden tuleminen”. Sipilä pohti, että jokin on kuitenkin tällä kerralla toisin.

”Nyt on tilanne, jossa tuuli- ja aurinkovoima on halpaa historiaan verrattuna. Niiden varastointi on silti hankalaa, joten kannattaa käyttää vetyä.”

Kansanedustaja Atte Harjanne (Vihr.) lisäsi, että vety vaikuttaa positiivisesti myös kaukolämpöön.

”Vedyntuotanto vähentää myös kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä.”

Ensin laivalla, sitten putkessa

Vety ei vielä todennäköisesti ehdi tällä vuosikymmenellä virtaamaan Suomesta maailmalle putkea pitkin, mutta säiliölaivan kyydissä voidaan jo kuljettaa vedystä valmistettua ammoniakkia tai lannoitteita. Tulevaisuudessa vedyn avulla valmistettu teräs voi olla todellinen hittituote.

Paneelin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että sovelluskohteita on olemassa jo paljon, ja lisää tulee koko ajan. Sipilä uskoo, että samalla myös suomalaiset startupit saavat maalipaikkoja.

”Meillä on sekä vanhoja että nousevia teknologiayrityksiä, joiden paras osaamisalue on sähkö.”

Itämeren piirissä voidaan tuottaa lähes puolet EU:n puhtaasta vedystä.

Yhdeksän Itämeren alueella toimivaa kaasun siirtoverkonhaltijaa allekirjoitti kesäkuussa 2024 aiesopimuksen, jonka tavoitteena on koordinoida ja edistää vetyinfrastruktuurin luomista sekä tukea Itämeren alueen vetymarkkinoiden kehittymistä. Yhtiöiden toiminta liittyy tiiviisti EU:n Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelmaan (Baltic Energy Market Interconnection Plan, BEMIP).

Gasgrid on saanut mandaatin Suomen valtiolta kansallisen vetyverkon kehittämiseen sekä rajat ylittävään infrastruktuuriyhteistyöhön. Itämeren alueella on tällä hetkellä kolme rajat ylittävää vetyinfrastruktuurihanketta, jotka ovat saaneet EU:n PCI-statuksen (Project of Common Interest): Nordic-Baltic Hydrogen Corridor, Baltic Sea Hydrogen Collector, ja Nordic Hydrogen Route.

Lisäksi kaasun siirtoverkonhaltijat suunnittelevat myös muiden hankkeiden koordinoitua toteuttamista. Ne koskevat rajat ylittäviä yhdysputkia, kansallisia runkoverkkoja ja vedyn varastointia.

”Itämeren alueella on mahdollisuuksia luoda todellinen globaali voimanpesä yhteistyötä tekemällä”, Olli Sipilä korosti Porin VetyAreenassa.

Itämeren alueella on uusiutuvia energiavaroja, ja siksi siellä on mahdollisuus tuottaa jopa 45 prosenttia REPowerEU-suunnitelmassa määritellystä puhtaan vedyn tavoitteesta vuoteen 2030 mennessä.  Alueen huomattavan suurta maa- ja merituulivoiman tuotantopotentiaalia voidaan hyödyntää vedyn tuotannossa ja puhtaan vedyn markkinoiden luomisessa jo lähitulevaisuudessa.

Tämän vuoksi Itämeren alueella toimivat infrastruktuuri- ja teollisuusyritykset kehittävät nyt uutta vetyputki-infrastruktuuria, jolla vedyn tuotantopotentiaali saadaan käyttöön. Tavoitteena on myös toimittaa vetyä runsaan tarjonnan alueilta kysyntäkeskuksiin.

Itämeren alueen vetyinfrastruktuurin koordinoitu kehittäminen tukee joustavan, kestävän ja yhtenäisen yleiseurooppalaisen energiajärjestelmän kehittämistä. Suunniteltu vetyinfrastruktuuri, joka edistää sekä EU-tason että alueellisten tavoitteiden saavuttamista, on tarkoitus saada käyttöön Suomessa, Ruotsissa, Baltian maissa, Puolassa ja Saksassa vuoteen 2030 mennessä.

Teksti Sami Anteroinen / Kuvat Marjaana Kivioja