Suuri energiamurros haastaa kaikki alan toimijat. Yksi muutosagenteista on Gasgrid, jonka vastuulla on rakentaa kansallinen vetyverkko vauhdittamaan puhdasta talouskasvua. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Suomi tavoittelee johtavaa asemaa Euroopan vetytaloudessa. Samaan aikaan myös muiden puhtaiden kaasujen hyödyt ovat alkaneet näkyä yhä selvemmin.
Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä toteaa, että kun fossiilisia energianlähteitä korvataan isossa mittakaavassa, tarvitaan uudenlaista ”yhdistävää infraa”.
-Murroksessa esiintyy aina aaltoliikettä ja epävarmuustekijöitä, mutta suunta on selvä, hän toteaa. – Meillä suomalaisilla on lupa yrittää ja lupa onnistua, kun lähtökohdat ovat hyvät.
Vety on kova kortti silloin, kun energiaa halutaan siirtää tehokkaasti pitkiä matkoja.
-Halkaisijaltaan metrin vetyputkella voidaan korvata jopa 15 suurta sähkölinjaa, vertaa Sipilä.
Nollapäästöihin on matkaa, aikaa ei ole
Siirtymät kivihiilen ja öljyn käyttöön tapahtuivat aikoinaan useiden vuosikymmenien kuluessa – kun taas nykyinen siirtymä nollapäästöihin pitäisi toteuttaa noin kolme kertaa edellisiä energiamurroksia nopeammin. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan päästötöntä vetyä niin Suomessa kuin Euroopassakin niissä kohteissa, joissa sähkö ei ole ratkaisu.
Tässä kuviossa Gasgridin vastuulla on kehittää kansallista vetyverkkoa, kansainvälistä infrastruktuuriyhteistyötä sekä Suomen ja lähialueen vetymarkkinaa. Tavoitteena on luoda hyvät ja ennakoitavat investointiedellytykset Suomeen vedyn tuotannolle ja sitä käyttävälle jatkojalostusteollisuudelle. Keskeisessä roolissa tässä kaikessa on aidon monikaasualustan luominen, valottaa Sipilä.
-Monikaasualusta hyödyntää kaikkea sitä osaamista, jota organisaatioomme on kaasuista kertynyt todella pitkän ajan kuluessa, toteaa Sipilä, joka on toiminut Gasgridin toimitusjohtajana yhtiön perustamisesta lähtien (2020).
Vahvuutena kaasualan huippuosaaminen
Monikaasualusta tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa osassa Gasgridin kaasuputkissa kulkee perinteisen maakaasun, biokaasun, synteettisen metaanin ja nesteytetyn maakaasun LNG:n lisäksi vetyä ja ehkä jopa hiilidioksidia. Nämä kaasut tekevät selkeän pesäeron esimerkiksi maakaasuun, sillä ne ovat vähäpäästöisiä tai kokonaan päästöttömiä kaasuja.
-Metaanissa me olemme jo toimintavarmuudessa ja turvallisuudessa maailmanluokan osaaja. Vetypuoli taas perustuu vankkaan kaasuosaamiseemme, jota laajennetaan nyt kohti vetyä.
Esimerkiksi biokaasuissa ja synteettisessä metaanissa tutkitaan tällä hetkellä uusia ratkaisuja, joilla kaasu saadaan virtaamaan putkeen. – Yksi mahdollisuus markkinatoimijoille on konttien käyttö. Tämän mahdollistamista suunnitellaan jo asiakkaiden kanssa, Sipilä kertoo.
Myös hiilidioksidia voidaan napata tehtaiden piipuista talteen ja kuljettaa putkia pitkin jatkojalostettavaksi.
-Hiilidioksidin talteenoton kautta voidaan valmistaa esimerkiksi synteettistä metanolia, Sipilä toteaa.
Vetyvallankumouksen kolme näkökohtaa
Ykkösasia toimitusjohtajan pöydällä on energiajärjestelmän kokonaiskehitys talouskasvun, turvallisuuden ja muiden Suomen strategisten hyötyjen saavuttamiseksi kaasujen avulla. Gasgrid jatkaa metaanijärjestelmän kehittämistä esimerkiksi teollisuuden ja sähköjärjestelmän hyödyksi. Uusin nopeimmin kehittyvä alue on vetyverkon ja -markkinan edistäminen tuntuvin toimenpitein. Tämä vaatii Sipilän mukaan keskittymistä kolmeen asiaan samanaikaisesti Suomen hyötyjen maksimoimiseksi.
-Ensinnäkin Suomen runkoverkkoa varten tarvitsemme reititystä, luvitusta ja perusteellista suunnittelua. Pohjois-eteläsuunnan energiasiirtotarpeet kasvavat nopeasti ja suuresti. Tässä yksi ratkaisun avain voi olla vetyinfra. Meidän on selvitettävä, kuinka paljon vetyä voidaan tuottaa ja toisaalta paljonko sitä tarvitaan, hän kuvailee.
Toinen tavoite liittyy vetylaaksojen luomiseen. Vetylaakso on alueellinen vetyverkko, jossa vihreän vedyn tuotanto, kulutus ja varastointi yhdistyvät siirtoinfrastruktuuriin. Tällaisia kotimaisia vetylaaksoja voisi olla vetyvallankumouksen ensimmäisessä vaiheessa useita läpi Suomen.
-Meidän täytyy tunnistaa ja olla mukana rakentamassa näitä avainvetylaaksoja korkean jalostusasteen ja teknologiakehityksen houkuttelemiseksi Suomeen, Sipilä toteaa.
Kolmas tavoite koskee kansainvälistä yhteistyötä: vety pitää saada virtaamaan maiden – ja mantereiden – rajojen yli. Tällä voi olla suuri vaikutus sekä vedyn tuotanto- ja jatkojalostusinvestointien saamiseen Suomeen että tukien hyödynnettävyyteen. Sitä kautta tulee lisää työpaikkoja ja talouskasvua Suomeen kiihdytetysti.
Avoimin kortein parhaaseen lopputulokseen
Seuraavan parin vuoden aikana pitää tapahtua paljon, jotta pysytään vetyverkoston aikatauluissa. Lopullisten investointipäätösten ikkuna on aikaisintaan 2026–2028, toteaa Sipilä.
-Näin vetyverkko voisi olla käytössä 2030-luvun alkupuolella.
Vetyverkoston rakentaminen on kansallinen suurhanke, jossa sidosryhmiä riittää. Vedyn ja puhtaan kasvun laaja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on ”äärimmäisen tärkeää”, Sipilä katsoo.
-Sidosryhmien kohtaamisessa korostuu avoin dialogi. Meillä ei ole olemassa valmiita vastauksia kaikkiin kysymyksiin, mutta tahtotila löytää parhaat ratkaisut on kova, hän toteaa.
-Nyt luodaan ne periaatteet, jotka ohjaavat vetyverkon kehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin.
—
KUKA?
Nimi:
Olli Sipilä
Työ:
Toimitusjohtaja, Gasgrid Finland Oy
Koulutus:
Kauppatieteiden maisteri, tuotantotalous (2003)
Parasta työssä:
Merkityksellisyys
Motto:
Yritä aina parhaasi silloinkin, kun haaste on iso – se riittää. Yhdessä tekemällä riittävän hyvä ratkaisu löytyy yleensä aina lopulta.
Harrastukset:
Perhokalastus, pyöräily, uinti, ruoanlaitto ja uutena golf
—
Gasgridin strategiakausi 2024–2026 – tavoitteena joustava ja vähäpäästöinen energiajärjestelmä
Gasgridin päivitetyssä strategiassa vuosille 2024–2026 korostuu yhteiskunnan puhtaan siirtymän edistäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa työpaikkojen luomista, Suomen energiaomavaraisuuden kasvattamista sekä yhtiön monikaasu- ja vetyliiketoiminnan huomattavaa kiihdyttämistä.
Samalla Gasgrid haluaa edistää vähäpäästöisten kaasujen, kuten vihreän vedyn ja synteettisen metaanin, merkittävää markkinaehtoista kasvua energiajärjestelmässä matkalla kohti hiilineutraalia Suomea 2035. Lisäksi yhtiö tuottaa toimintavarmalla kaasualustalla asiakkaille arvoa, ennustettavuutta ja joustavuutta sekä yhteiskunnalle huoltovarmuutta.
Uuden strategian viisi painopistealuetta ovat:
- joustavan monikaasualustan kehittäjä
- vetytalouden yhdistäjä
- investointien kiihdyttäjä
- vastuullinen vaikuttaja
- edelläkävijöiden kasvattaja
Teksti: Sami Anteroinen