Gasgrid rakentaa vankkaa perustaa vähäpäästöiselle monikaasualustalle. Monikaasualusta tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa Gasgridin kaasuputkissa kulkee perinteisen maakaasun, biokaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) lisäksi vetyä ja synteettistä metaania, jotka ovat biokaasun lisäksi vähäpäästöisiä tai päästöttömiä kaasuja.
Monikaasualusta tarvitaan, koska yhteiskunnassa on käynnissä kiihtyvä muutos kohti päästöttömiä energiamuotoja ja Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.
– Meidän tehtävänämme on sopeuttaa markkinamalli vastaamaan alati kehittyvän kaasumarkkinan ja asiakkaidemme tarpeita ja vaatimuksia. Markkinamallissa on otettava huomioon se, että putkistossamme siirretään erilaisia kaasuja ja että malli luo edellytykset toimivalle kaasumarkkinalle, kertoo markkinasta ja asiakkaista vastaava päällikkö Mika Myötyri Gasgridiltä.
– Lisäksi on huomioitava energiamarkkinoiden kehityssuunnat.
Gasgridin kaasuliiketoiminnan johtaja Janne Grönlund toteaa, että monikaasualusta tuottaa arvoa markkinatoimijoille – ja laajemminkin yhteiskuntaan.
– Järjestelmän joustavuus syntyy pitkälti siitä, että kaasuverkosto itsessään on samalla 60 GWh:n energiavarasto, Grönlund toteaa. Vertailun vuoksi: Loviisan ydinvoimalaitos tuottaa täydellä teholla toimiessaan saman verran sähköä noin kahdessa ja puolessa vuorokaudessa.
Synteettisen metaanin läpimurto?
Yksi konkreettinen esimerkki murroksesta on synteettinen metaani (e-metaani), joka on rakenteeltaan identtinen maakaasun kanssa. Synteettinen metaani kuitenkin päihittää perinteisen maakaasun CO2-tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen valmistamisessa käytetään päästöttömästi tuotettua vetyä ja savukaasuista tai ilmasta talteen otettua hiilidioksidia.
– Synteettisen metaanin käyttö voi 20- tai 30-kertaistua nykyisestä muutamassa vuodessa, Myötyri toteaa. Kysyntää ajavat mm. merialukset ja teiden raskas liikenne.
Myös Grönlund uskoo synteettisen metaanin potentiaaliin.
– Varantoja on jo paljon ja syöttö putkijärjestelmään on vaivatonta sekin.
Vauhdikas vuosikymmen
Toimialalla on tapahtunut paljon lyhyessä ajassa. Suomen maakaasumarkkinat avautuivat kilpailulle 1.1.2020, jolloin Gasgrid alkoi vastata kaasun siirrosta Suomessa. Valtaosa kaasun ostajista on tukkuasiakkaita eli suuria ja keskisuuria teollisuusyrityksiä, kaukolämpöä ja sähköä tuottavia energiayhtiötä, kaukolämpöyhtiötä sekä paikallisia jakelu- ja voimayhtiöitä.
– Suomen kaasumarkkinoilla merkittävä osa kaasukaupasta käydään kahdenvälisesti. Kahdenvälisen kaupankäynnin lisäksi kaasua voi hankkia GET Baltic -kaasupörssistä, Myötyri kuvailee. Tavoiteaikataulu on, että GET Baltic-kaasupörssin korvaa toukokuun lopusta lähtien European Energy Exchange (EEX).
Kaasun siirtokapasiteetti varataan erikseen Suomen siirtoverkon haltijalta eli Gasgridiltä.
– Asiakkaamme voivat ostaa kapasiteettia, eli oikeuden siirrättää kaasua putkistossamme asiakasportaalimme kautta, Myötyri kertoo.
Suomen Viroon yhdistävä kaasuputki, Balticconnector, on melko tuore tapaus sekin. Vuoden 2020 alusta alkaen suomalaiset kaasunkäyttäjät ovat putken kautta voineet ostaa kaasua Baltiasta esimerkiksi Klaipedan LNG-terminaalista, Latvian suuresta kaasuvarastosta tai Liettuan ja Puolan välisen putkiyhteyden kautta Euroopasta. Balticconnector on siten avannut suomalaisille kaasunkäyttäjille useita vaihtoehtoja kaasunhankinnalle.
– Latvian varastoon mahtuu enemmän kaasua kuin mitä kaasun vuotuinen kulutus on Suomessa, Myötyri havainnollistaa.
Kunnat uudella pelipaikalla
Miten monikaasualusta sitten palvelee suomalaisia yrityksiä ja kuntia? – Myötyri toteaa, että esimerkiksi kunnat voivat hyötyä uudesta monikaasujen aikakaudesta parillakin tavalla.
– Ensinnäkin kaasujen, kuten biokaasun tai synteettisen metaanin, tuotantolaitoksia on suunnitteilla kuntiin ympäri Suomen. Toteutuessaan ne tuovat työpaikkoja ja verotuloja paikkakunnalle.
Vastaavasti käyttöpuolella on luvassa uutta teollisuuspotentiaalia, kun etenkin puhtaat, ”nollahiiliset” kaasut valtaavat alaa.
– Vaikkapa paikallinen kemianteollisuuden toimija saa toimitusvarmasti päästötöntä kaasua käyttöönsä, joustavasti ja nopeasti, Myötyri kuvailee.
Ei vain jättiläisten temmellyskenttä
Myötyrin mukaan monikaasualustan hienous piilee siinä, että se palvelee niin isoja kuin pieniä markkinaosapuolia ja loppukäyttäjiä. Monikaasualusta yhdistää lukuisat kaasun tuotanto- ja kulutuspisteet tarjoten siten kaasun käyttäjälle vaihtoehtoja harjoittaa liiketoimintaansa, jossa kaasu luo arvoa tämän toiminnassa.
– Alusta kykenee reagoimaan isoihinkin tehontarpeen muutoksiin. Monikaasualustamme luo Suomelle valtavaa arvoa jo nyt.
Janne Grönlund huomauttaa, että monikaasualustan tärkeää roolia sähkömarkkinan tasapainottajana ei ole vielä täysin sisäistetty.
– Kaasujen tuomaa toimitusvarmuutta ja vakautta ei vielä hahmoteta. Sähköjärjestelmä on kuitenkin erittäin herkkä ja sen on oltava tasapainossa – ja kaasut auttavat tässä huomattavasti.
—
Miten kaasujen alkuperä tarkistetaan?
Gasgrid toimii kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä ja on valtuutettu myöntämään sekä kansallisia että eurooppalaisia EECS (European Energy Certificate Systems) -alkuperätakuita.
Kaasujen alkuperätakuulla varmennetaan, että puhtaat kaasut, kuten biokaasu ja vety, on tuotettu uusiutuvista energianlähteistä. Alkuperätakuiden tarkoitus on varmistaa, että kuluttajat voivat luottaa ostamansa energian alkuperään. Ne toimivat todisteena siitä, että myönnettyjä alkuperätakuita vastaava määrä puhtaita kaasuja tai vetyä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.
– Gasgridin intressi on luoda edellytyksiä kehittyvälle puhtaiden kaasujen markkinalle ja fasilitoida polkua kohti tätä tärkeää tavoitetta. Puhtaiden kaasujen markkinat tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia Suomelle, Mika Myötyri kertoo.
Lue lisää: