Kaasulla on perinteisesti iso rooli metsäteollisuudessa – eikä UPM suinkaan ole poikkeus säännöstä. Yhtiön selluliiketoiminnan energia-asioista vastaava johtaja Katja Havikari kertoo, että UPM on itse asiassa yksi kaasujen suurimmista käyttäjistä koko maassa. 

– Olemme todennäköisesti toiseksi tai kolmanneksi suurin kaasujen kuluttaja Suomessa, Havikari toteaa.   

Konsernin sisällä suurin kaasujen käyttäjä on selluliiketoiminta. 

Myös UPM:n erikoispaperien ja painopaperien, etikettimateriaalien ja biopolttoaineiden tuotannossa käytettään kaasua. Suurimmat käyttäjät UPM:n tehtaista ovat Kaukas, Kymi ja Tervasaari. Näistä ensiksi mainittu käyttää kaasuja kaikkein monipuolisimmin toiminnassaan, Havikari arvioi. 

Suurin yksittäinen kaasun kuluttaja sellutehtaissa on meesauuni, jossa prosessikemikaalien talteenotossa syntynyt meesakalkki poltetaan kalkiksi, jotta se voidaan käyttää uudelleen selluprosessissa.  

– Paperi- ja sellutehtaissamme sekä biojalostamolla on paljon muitakin maakaasun käyttökohteita. Tehtaissa kaasua käytetään mm. kuivauksessa ja energiantuotannossa – ja apupolttoaineena häiriö- ja seisokkitilanteissa.   

UPM:llä kiinnostusta laajentaa ”kaasuportfoliota” 

Kun puhutaan kaasun käytöstä UPM:llä, puhutaan etupäässä LNG:stä. Biokaasu tarjoaa vähäpäästöisemmän vaihtoehdon ja synteettiset kaasut sekä vety nähdään tulevaisuuden mahdollisuuksina. UPM on kuitenkin kiinnostunut laajentamaan ”kaasuportfoliotaan” osana sitoumustaan kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. 

– Esimerkiksi biokaasu ja sen kehitys ja sertifioinnit markkinoilla luovat uskoa ja me seuraamme tilannetta tiiviisti.   

Vetytalous on vielä tulevaisuuden visio, jonka kehitystä UPM seuraa kiinnostuksella. Yhtiöllä on omasta takaa vähäpäästöisen sähkön tuotantoa, biopohjaista hiilidioksidia sekä kokemusta vedyn valmistuksesta ja käytöstä jalostamoprosesseissa. 

– Erityisesti biokaasut tarjoavat meille mahdollisuuden alentaa päästöjä lähitulevaisuudessa, mikä on hyvin linjassa yhtiön strategian kanssa. Vetykysymykset ovat ennemminkin ensi vuosikymmenen visio, Havikari pohtii. 

– Kukin liiketoiminta-alue arvioi itse tarpeen ottaa uusia kaasuja käyttöön, omista lähtökohdistaan, Havikari toteaa. 

Havikarin mukaan ison teollisen toimijan on helppo turvautua kaasuun Suomessa: kaasuinfra on huippuluokkaa, eikä ongelmia juuri esiinny arjessa. 

– Toimitusvarmuus on se lisäarvo, minkä kansallinen kaasuinfra tuottaa. 

Kylmäpäinen kumppani osoitti arvonsa   

Havikari kehaisee, että Gasgrid on osoittanut myös kykynsä toimia nopeasti ja päättäväisesti kriisitilanteissa. Kun maakaasutoimitukset Venäjältä loppuivat 2022, Gasgrid rakensi LNG-terminaalin Inkooseen ennätysajassa.  

Kelluva LNG-terminaali aloitti toimintansa Inkoon satama-alueella tammikuussa 2023. LNG-laivojen saapuessa terminaalille – noin 1–3 kpl kuukaudessa – kriisitunnelmat alkoivat väistyä. 

– Aina kun haasteellisia tilanteita on tullut vastaan, ne on hoidettu erittäin hienosti Gasgridilla, Havikari toteaa.  

Kaasumarkkinan perusta luotiin huolella 

UPM:n ja Gasgridin toimiva yhteistyö näkyi jo kaasuverkkoyhtiön startissa. UPM oli mukana esimerkiksi vuonna 2018 alkaneissa workshopeissa, joissa Gasgridin vuoden 2020 aloitusta pedattiin. Havikari pitää jänteviä työpajoja hyvänä esimerkkinä siitä, miten ensin Gasum ja sitten kaasumarkkinoiden avauduttua Gasumista eriytetty kaasunsiirtoverkkoyhtiö Gasgrid on aina kuunnellut markkinatoimijoiden toiveita. 

– Nämä toiveet ovat sittemmin pitkälti toteutuneet kaasuportaalin luomisessa ja infran kehitystyössä, Havikari lisää. Hänen mukaansa on ollut hieno huomata, että Gasgrid on ottanut sekä isojen että pienten kaasunkäyttäjien toivomukset huomioon mahdollisuuksien mukaan. 

Kestävä kehitys ja ennakoitavuus ohjaavat kaasujen käyttöä 

Havikari on ollut UPM:ssä töissä pitkään ja nähnyt toimialan monet murrokset aitiopaikalta. Kaasujen asemaa tehtailla ei tuona ajanjaksona ole horjutettu, mutta vihreä siirtymä vaikuttaa toki siihen, mitä kaasuja kaavaillaan käyttäväksi.  

– Kestävä kehitys ohjaa muutosta myös kaasupuolella. Toteutuessaan tehtaiden puhtaammat kaasut vahvistavat tietenkin myös Suomen teollisuuden kilpailuasemaa. 

Liiketoiminnassa tarvitaan kuitenkin vakautta ja ennakoitavuutta, ja sen tähden Havikari toivoo ensisijaisesti kahta asiaa: kaasuinfran toimitusvarmuuden pysymistä hyvällä tasolla ja kaasun hinnan pysymistä maltillisena. 

– Me olemme markkinaehtoinen toimija ja seuraamme luonnollisesti myös kaasujen tilanteen kehitystä kaikin tavoin.    

—      

UPM lyhyesti 

– materiaaliratkaisuyhtiö, joka tarjoaa uusiutuvia ja vastuullisia ratkaisuja 

– yhtiön monipuolisessa portfoliossa mm. uusiutuvia kuituja, kehittyneitä materiaaleja, hiilidioksidipäästöjä vähentäviä ratkaisuja ja painopapereita 

– seitsemän liiketoiminta-aluetta: UPM Fibres, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers, UPM Biorefining ja UPM Plywood  

– allekirjoittanut YK:n 1,5 asteen ilmastositoumuksen; listattu ainoana metsä- ja paperiteollisuuden yrityksenä Dow Jonesin globaalissa ja eurooppalaisessa indekseissä (DJSI) vuosiksi 2024–2025 

– Suomen suurimpia kaasujen käyttäjiä; eniten kaasua käyttää selluliiketoiminta 

– 15 800 työntekijää 

– liikevaihto noin 10,3 miljardia euroa  

– osakkeet listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä 

 

Lue lisää:
Kaasut ovat korvaamattomia teollisuuden raaka- ja polttoaineina

Mikä ihme on monikaasualusta – ja miksi se mullistaa suomalaista yhteiskuntaa? – Gasgrid Finland 

Kaasusta saa säätövoimaa – ja paljon muuta – Gasgrid Finland