Vetyverkon reittisuunnittelussa tarvitaan ajantasaista analytiikkaa ja vastuullista vuoropuhelua.
Kansallisen vetyverkon reittisuunnitelma tarkentuu kovaa vauhtia. Marraskuun lopulla 2024 Gasgrid julkaisi uuden reittisuunnitelman, jossa päivitettiin huhtikuussa 2024 julkaistua ensimmäistä reittiversiota. Alkuvuonna 2025 on käyty reittikeskusteluja maakuntaliittojen ja kunnan maankäytönsuunnittelijoiden kanssa.
–Kaikkien yhdeksän maakuntaliiton kanssa on nyt keskusteltu, ja seuraavana vuorossa ovat kunnat, vahvistaa maankäyttöpäällikkö Tommi Raappana Gasgridiltä. Dialogi kuntien kanssa kestää pitkälle kevääseen, koska reitin varrella kuntia on peräti 70.
Raappanan mukaan vuoropuhelun tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.
–Sidosryhmillä, kuten kunnilla ja maanomistajilla, on se paras paikallinen tieto.
Automatisointi apuna
Reitin pääsuunnittelija Gasgridillä on Kim Simos, joka on suhteellisen tuore lisäys yhtiön vahvuuteen – maakaasukonkari siirtyi Nesteeltä Gasgridille vuosi sitten. Simos hyödyntää reittisuunnittelussa automatiikkaa, joka tuo moninkertaisen ajansäästön perinteisiin metodeihin verrattuna.
Simosin lähtökohtana ovat avoimista lähteistä kerätyt tiedot, joiden perusteella tilanteesta saa jo varsin hyvän yleiskuvan. Muutoksia kuitenkin tulee väistämättä, sillä kaikki tieto ei ole ajantasaista saati julkista.
– Kuntien ja maakuntien antamassa reittipalautteessa on esimerkiksi mainittu uusia luonnonsuojelualueita, kaavahankkeita ja uusiutuvan energian hankkeita, joita ei avoimissa tiedoissa ole ollut, Simos kuvailee.
72 reittimuutosehdotusta
Muutosehdotukset ovat enimmäkseen kuitenkin suhteellisen pieniä ja paikallisia.
–Jonkin tietyn kunnan sisällä reittiin voi tulla muutaman kilometrin muutos, Simos antaa esimerkin. Toistaiseksi reittimuutosehdotuksia on Gasgridille tullut 72 kappaletta.
–Jokainen ehdotus käydään huolellisesti läpi, Simos lupaa.
Tommi Raappana huomauttaa, että Gasgrid ottaa vielä erikseen yhteyttä palautteen antajiin saadakseen paremman käsityksen tilanteesta niin yksityiskohtien kuin kokonaiskuvan kohdalla.
–Kaikkia muutosehdotuksia emme voi toteuttaa, mutta perustelemme parhaamme mukaan, miksi emme voi, Raappana toteaa.
Vaikuttava palapeli
Reittisuunnittelun taustalla ja lopullisena ajurina ovat tietenkin vetyliiketoiminnan reunaehdot. Reitin tulee huomioida markkinatoimijoiden antamat signaalit vedyn tuotannosta ja kulutuksesta. Vaa’assa painavat esimerkiksi suunniteltu ja rakenteilla oleva tuulivoimatuotanto, sähköverkko, CO2-tuotanto ja nykyinen metaani- ja rataverkko.
–Liiketoiminnasta saadaan ne lähtötiedot, missä putken pitää kulkea. Prosessin kautta reitti tarkentuu. Tämä tarkoittaa, että karttaan piirretty ”paksu viiva” hoikistuu hoikistumistaan, kunnes tiedetään tasan tarkkaan, missä ja milloin kaivinkone pääsee töihin, Raappana toteaa.
–Maanomistajat ovat prosessissa vahvasti mukana, Raappana toteaa ja muistuttaa, että suunnitellulla reitillä on 7 500 kiinteistöä.
Myös joen alitus vaatii aina erityishuomiota, ja niitä on luvassa 119 kappaletta.
Kun putki asennetaan joen pohjan alapuolelle, täytyy vesistössä tehdä kaivuutöitä, mikä voi aiheuttaa hetkellistä samentumaa. Veden samentuminen taas on haitallista etenkin pienen joen kohdalla, joten käytetyt tekniikat on mietittävä huolella.
Työkalupakki iskussa!
Vetyverkon suunnittelussa on automatisoinnin lisäksi hyödynnetty muitakin uusia työkaluja.
–Meillä on ensimmäistä kertaa käytössä online-karttakysely, Simos kertoo.
Tehokkuutta tarvitaan, jotta jättihanke saadaan onnistumaan aikataulussa.
–Tässä hankkeessa skaala on tietysti poikkeuksellinen. Näin isoa putkiverkostoa ei ennen ole tehty, Raappana vahvistaa.
Teksti: Sami Anteroinen
Grafiikka: Essi Kuula
Lue lisää:
Maanomistajia kuunnellaan reittisuunnittelussa – Gasgrid
Näin vetytalous muuttaa Suomea – Gasgrid
Vetyverkko luo paikallista hyvinvointia vuosikymmeniksi – Gasgrid
Gasgrid – Tulevaisuuden energiaratkaisujen mahdollistaja – Gasgrid