SuomiAreenan Rantalavalla Porissa puhuttiin kotimaisen energiajärjestelmän tulevaisuudesta. Uusiutuvat energialähteet, edistykselliset teknologiat ja vahva panostus tutkimukseen antavat meille uskottavuutta energiatulevaisuuden edelläkävijänä – mutta tulevaisuus tuo mukanaan myös haasteita.   

Tekniikka & Talous -lehden toimittaja Tuula Laatikaisen luotsaamassa paneelikeskustelussa mukana olivat Fingridin johtaja Jussi Jyrinsalo, Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen, Oulun Energian toimitusjohtaja Arto Sutinen ja Gasgridin vetylaakso- ja asiakashankekehityksen päällikkö Heli Virkki. Avajaissanat keskustelulle lausui Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä.  

Sipilä totesi, että globaali energiajärjestelmä on ennennäkemättömän muutoksen äärellä – ja että Suomi on tässä suuressa sähköistymisessä hyvissä asemissa.  

– Suomella on kiistaton kilpailuetu puhtaan sähkön määrässä, Sipilä totesi ja lisäsi, että puhdasta sähköä on riittävästi kaikkeen, mitä haluamme sillä tehdä. 

– Suomessa on parhaat sähköntuotanto-olosuhteet yhdessä Pohjois-Ruotsin ja Iberian niemimaan kanssa. 

Sähköistäminen voi kuitenkin korvata vain osan energiajärjestelmän tarpeista.  

– Meidän täytyy suunnitella, rakentaa ja optimoida energiajärjestelmä uudestaan – kustannustehokkaasti, toimitusvarmasti ja energiaturvallisesti, Sipilä linjasi. 

Kaasuilla edistetään huoltovarmuutta, omavaraisuutta, kustannustehokkuutta ja hiilivapautta 

Sipilän mukaan myös kaasuilla tulee olemaan keskeinen rooli rakentuvassa uudessa energiajärjestelmässä niin huoltovarmuuden, omavaraisuuden, kustannustehokkuuden kuin fossiilittomuudenkin kannalta. Kotimainen biokaasu, synteettinen metaani ja sähköstä tehty vetykaasu tekevät tuloaan. 

Energiaturvallisuus nousee keskeiseen rooliin ratkaisuja suunniteltaessa, niin kaasuista kuin laajemminkin koko energiajärjestelmästä puhuttaessa, Sipilä huomautti. 

Energiajärjestelmän muutos on itse asiassa jo varsin hyvässä vauhdissa. Jussi Jyrinsalo Fingridistä muistutti, että tänä päivänä valtaosa sähköstä tuotetaan puhtaasti tuulivoimalla ja ydinvoimalla. 

– Me on hanskattu tätä murrosta aika hyvin. Sähkön hintakin on pysynyt kohtuullisena, jos katsotaan muuta Eurooppaa, Jyrinsalo pohti. 

Pienikin kunta voi tarttua vihreän siirtymän mahdollisuuksiin  

Samalla kun yhteiskunta pyrkii pois fossiilisista, aukeaa isoja kasvun mahdollisuuksia paitsi teollisuudelle, myös kunnille. Utajärvi on tästä hyvä esimerkki: 2 500 asukkaan pohjoispohjanmaalainen kunta on ottanut vankasti roolia vihreässä siirtymässä.  

– Kuntaan suunnitellaan ja rakennetaan tuulivoimaa ja aurinkovoimaa, ja meillä on oma vihreän siirtymän teollisuusalue, kertoi kunnanjohtaja Anne Sormunen. Sormunen korosti kunnan roolia mahdollistajana, etenkin järkevän maankäytön kautta.  

Arto Sutinen Oulun Energiasta totesi, että energiamurros tuo kunnille haasteita, mutta mahdollisuuksia on niin paljon, että kokonaiskuva jää plussan puolelle.  

– Me etenemme niiden mahdollisuuksien kautta, hän totesi ja arvioi samalla, että yli puolet tarvittavista muutostoimenpiteistä energiamurroksen osalta on jo tehty. 

Vetytalous pitää toteuttaa vastuullisesti ja reilusti  

Heli Virkki Gasgridista katsoi, että energiajärjestelmän remontti edistyy hyvin. Kotimainen sähköjärjestelmä on suurimmalta osin jo fossiilivapaa, ja uudet teknologiat mahdollistavat esimerkiksi biogeenisen hiilidioksidin talteenoton vetytehtaiden tarpeisiin.  

– Meillä on potentiaali tuottaa 20 miljoonaa tonnia biogeenistä hiilidioksidia vuodessa. 

Virkin mukaan Suomessa on myös stabiili toimintaympäristö ja toimiva infra, mikä tekee sen houkuttelevaksi kohteeksi energia-alan investoinneille. Panostuksia odotetaan etenkin vetytalouteen, koska vihreä vety voi auttaa kansakuntia pääsemään pois hiilitaloudesta hyvinkin tehokkaasti. 

– Mutta siitä täytyy pitää huolta, että muutos toteutetaan yhteiskunnallisesti kestävästi ja tasapuolisesti, Virkki totesi. 

Vety auttaa energiajärjestelmän tasapainottamisessa   

Tilaisuudessa todettiin moneen kertaan, että Fingrid ja Gasgrid tekevät tiivistä yhteistyötä uuden energiajärjestelmän luomisessa. Jyrinsalo huomautti, että sähköjärjestelmän tasapainosta puhuttaessa vety voi tuoda tarvittavaa joustavuutta: 

– Akkuja voidaan kytkeä järjestelmään vain rajallinen määrä. Vety ei ole sähkön kilpailija, vaan sähköverkko ja vetyverkko täydentävät toisiaan. 

Yhteistyötä tarvitaan laajemminkin: kunnanjohtaja Sormunen huomautti, että myös pienet kunnat voivat saavuttaa paljon toimimalla yhdessä. Sutinen antoi esimerkin Oulusta: kun vihreän siirtymän teollisuuden ylijäämälämpö otetaan järjestelmällisesti talteen, saadaan aikaan hyvän kierre. Sutinen muistutti myös, että Suomeen mahtuu uusia investointeja vielä rutkasti: 

– Tila on meillä pysyvä kilpailuetu, hän totesi ja lisäsi, että myös esimerkiksi luvitusprosessi on meillä sujuva. 

Yhden euron sijoitus tuo kymmenen euroa? 

Virkki muistutti Fingridin ja Gasgridin parin vuoden takaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan 10–15 miljardin euron investoinnit vetyinfraan luovat samalla potentiaalin yli 100 miljardin euron liiketoiminnalle 2040-luvulle mentäessä.  

Mutta millaista infranrakennusta tai muita toimenpiteitä sähkön ja kaasun liitto sitten vaatii? Jyrinsalo totesi, että vedyn valmistuksessa käytettäviä elektrolyysereitä ja vastaavaa tekniikkaa tietysti tarvitaan, mutta teknologia sinänsä on jo tuttua. 

– Haasteet tulevat energiajärjestelmän hallinnasta. 

Virkki oli samoilla linjoilla: vedyn siirto putkissa ei ole sinänsä mitään uutta, vanhoissa järjestelmissä paine on vain matalampi kuin mitä nyt suunnitellaan. 

– Vetypuolella me tarvitsemme ison mittakaavan siirtoinfraa, paikallisia jakeluverkkoja ja varastoja tasapainoa tuomaan, linjasi Virkki. Turvallisuus on hankkeessa kaikki kaikessa ja siihen liittyviä teemoja pohditaankin yhdessä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. 

Vetyhankkeen toteutettavuusselvitys käynnissä 

Virkki tarjosi myös väliaikatietoja vetyhankkeen edistymisestä: kansallisen vetyinfran suunnittelu on nyt toteutettavuusselvitysvaiheessa ja volyymiskenaarioita päivitetään. 

– Samalla teemme vetymarkkinamallin suunnittelua, mikä on täysin uusi ja keskeinen seikka tässä työssä.  

Vetymarkkinamalli linkittyy tiiviisti myös sähkömarkkinaan, koska sähkö on suurin yksittäinen kustannuserä vedynvalmistuksessa. 

Gasgridin kaavailuissa vetyputkisto on toiminnassa 2030-luvun alussa. Investointipäätös pitäisi tehdä 2027. 

Paneelikeskustelijoiden mukaan kansalaisten sitouttaminen energiajärjestelmäremonttiin on tärkeä missio, jossa oikean tiedon saatavuus on kriittisessä roolissa.   

– Kun on tietoa, ei olla pelkästään olettamusten varassa. Silloin kyseessä on kaikkien meidän yhteinen projektimme, Anne Sormunen summasi.