Porissa järjestetty Vetyareena osoitti, että Suomi aikoo olla kehityksen kärjessä. Kolmatta kertaa SuomiAreenan yhteydessä järjestetty tapahtuma kokosi yhteen päättäjiä, asiantuntijoita ja teollisuuden edustajia keskustelemaan vetytalouden mahdollisuuksista, kasvun esteistä ja kriittisen infrastruktuurin roolista puhtaassa siirtymässä. Paneelikeskusteluissa korostuivat Suomen vahvuudet, kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja tarve pitkäjänteiselle yhteistyölle. 

Vetytalouden vauhtipaketti -paneelikeskustelussa nostettiin esiin ratkaisuja, joilla poistetaan kasvun esteitä ja tuetaan vetytalouden kytkeytymistä osaksi Suomen vihreää tulevaisuutta. Lavalla keskustelemassa olivat ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala, toimitusjohtaja Jyri Häkämies EK:sta, johtaja Marko Janhunen Gasgridistä ja europarlamentaarikko Ville Niinistö. 

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että Suomi on hyvissä asemissa vetytalouden suhteen. Suomen tavoite tuottaa tulevaisuudessa 10 prosenttia Euroopan vihreästä vedystä on mahdollista saavuttaa.  

– Vedyn kanssa edetään koko ajan. Kun pidetään kunnianhimoisista ilmastotavoitteista kiinni, niin investointeja tulee, totesi Sari Multala.  

Marko Janhunen muistutti, että teknologiset muutokset vaativat aikaa juurtuakseen, mutta reitti tulevaisuuteen on selvä: EU:n direktiivit ohjaavat vetymarkkinan syntymistä liki vääjäämättä. 

Ville Niinistö huomautti, että ennusteet vedyn massiivisesta kasvusta nojaavat edullisen vihreän sähkön saatavuuteen. Tässä suhteessa Suomi on eurooppalaisessa etujoukossa: Euroopan Vetypankin tuoreessa kilpailutuksessa vain Ruotsi, Espanja ja Portugali ylsivät Suomen seuraan parhaaseen A-luokkaan vihreässä siirtymässä.  

Suomella on paljon tarjottavaa kansainvälisessä vetytaloudessa 

Ministeri Multalan mukaan Suomella on paljon vahvuuksia, joilla vetytaloutta voidaan edistää: saatavilla on paljon puhdasta energiaa, toimiva ja vakaa yhteiskunta, tilaa rakentaa, toimiva sähkön kantaverkko ja muu toimiva yhteiskunnan infra.  

– Ellei tästä synny kasvua, niin mistä sitten, jatkoi Janhunen.  

Niinistö huomautti, että samalla kun vetytalous on tärkeä väline fossiilisista polttoaineista vapautumisessa, se on myös merkittävä turvallisuusasia. Vety tekee meitä vähemmän riippuvaiseksi Venäjästä. 

Vihreän siirtymän investoinneista on tehty päätöksiä jo 36 miljardin edestä  

EK:n laskelmien mukaan Suomeen suunnitellaan 300 miljardin euron arvosta vihreän siirtymän investointeja – ja Häkämiehen mukaan näistä yli kymmenesosa on jo tuotantoputkessa: 

– 36 miljardin euron investoinnit on jo päätetty tai käynnissä. 

Janhunen huomautti, että vuosi 2030 on täällä tuota pikaa – ja nyt tarvitaan niitä toimia, jotka kirittävät vetytalouden kovaan kasvuun. Tämä tarkoittaa, että EU pysyy ilmastotavoitteissaan.  

Kansallinen infra on vetytalouden kriittinen ankkuri 

Iltapäivän toisessa paneeliosuudessa Vedyn siirtoverkosto -keskustelussa keskityttiin vetyinfraan: siihen millä aikataululla jakelu- ja varastointiverkostot syntyvät. Keskustelemassa olivat Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä, Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna, Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto ja kansanedustaja Matias Mäkynen. 

Keskustelun aikana Olli Sipilä muistutti suunnittelutyön pitkäjänteisyydestä: vetyverkon luvitus ja suunnittelu voi kestää 7-10 vuotta, ja vetyä valmistava tai hyödyntävä laitoshanke voi viedä 3-5 vuotta.  

– Meidän pitää edistää infrastruktuurin syntymistä ja mahdollistaa lupaavat vetylaaksot riippumatta siitä, syntyvätkö ne etelään tai pohjoiseen. 

Vedyn teollisessa käytössä on Suomessa pitkät perinteet 

Kemianteollisuuden Mika Aallon mukaan kemianteollisuudella on 100 vuoden kokemus vedyntuotannosta Suomessa. Vihreä vety menestyy markkinoilla, kunhan sille on riittävästi tuottajia ja tarvitsijoita, Aalto linjasi. 

Lauri Inna peräänkuulutti ekosysteemiajattelua: strategisiin paikkoihin tulee rakentaa vetylaaksoja ja teollisuushubeja, jotka ajan myötä kasvavat ja luovat uusia yhteyksiä. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että paikallisen ja kansallisen näkymän lisäksi vetytalous kaipaa myös kansainvälistä näkymää ja isoa kuvaa tulevasta kehityksestä. 

Vetyverkko mahdollistaa energiamurroksen kustannustehokkuudellaan  

Mika Aalto totesi, että Suomessa on tarvittava osaaminen, tahtotila sekä poikkeuksellisen hienoa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Mäkynen heittikin ilmaan kysymyksen, onko Suomella varaa jättää vetyinvestoinnit tekemättä.  

Sipilän mukaan nykyisen energiamurroksen läpivieminen Euroopassa pelkän sähköverkon voimin kustantaa jopa 1 000 miljardia euroa vedyn ollessa tässä kohtaa edullisempi vaihtoehto.  

– Vihreä vety tuo paljon lisäarvoa. Kun vetyä on suuret määrät ja etäisyydet isoja, putki on tehokkain tapa siirtää energiaa. 

Sipilä totesi, että Suomessa energiayhtiöt Fingrid ja Gasgrid toimivat yhdessä selvittääkseen, mikä on optimi toimintatapa. Harjoitus ei myöskään ole pelkästään teoreettinen, sillä maailmalla on jo 5 000 kilometrin edestä vetyverkostoa. 

Lue lisää:

Asiantuntijapaneeli Porissa: Suomi energiajärjestelmän uudistuksen kärjessä – Gasgrid