Suomen energiajärjestelmässä on paljon ylpeydenaiheita, mutta myös kehityskohteita. Jotta vihreän siirtymän kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa, tarvitaan hyvää teollisuuspolitiikkaa, elinkeinoelämän ja valtion yhteistyötä sekä riittävästi puhdasta ja kilpailukykyistä sähköä. Nykyisen kaasuverkon, tulevan vetyverkon ja sähkön kantaverkon yhteissuunnittelu ja yhteistyö ovat tärkeässä roolissa sektori-integraation hyötyjen ja toimivan järjestelmän varmistamiseksi. Aikaa kestävän kehityksen ratkaisujen tekemiseen on rajatusti, sanoo Energiateollisuuden Jukka Leskelä.

Suomen energiajärjestelmässä on paljon sellaista, mistä voi hyvällä syyllä olla ylpeä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.  

Edullisesta sähkön hinnasta puhuttaessa Suomi on mitalisijoilla Euroopassa; sähköstä tuotetaan ilmastoystävällisesti jo 95 prosenttia, ja lämpö tulee vakaasti perässä; vahva energiainfra on ankkuroitu monipuoliseen tuotantopalettiin ja joustavuuteen; investoinneille avoimet energiamarkkinat selvisivät nopeasti venäläisen energian dramaattisesta loppumisesta. 

– Meillä on loputon määrä asioita tosi hyvin energiapuolella. Mutta nyt huolestuttaa se, että me olemme ikään kuin itse luovuttamassa. 

Leskelä tarkentaa: esimerkiksi sähkö- ja kaasuverkkojen puolella maassamme oli pitkään voimassa malli, joka kannusti kehittämään verkkoja. Tämä muuttui vuoden 2024 alusta lainsäädännön muutoksista johtuen ja nyt sähköverkkojen operaattoreilla puuttuu kannustin kehittää verkkojaan. 

– Tilanne vain pahenee ajan myötä, koska sähköverkon arvoa ei päivitetä. Investointivelkaa seuraa se, että verkkoon ei voi kytkeä uusia asiakkaita entiseen tahtiin, Leskelä toteaa ja lisää, että sekä kanta- että jakeluverkkoja koskeva muutos vaikeuttaa vihreän siirtymän edistämistä. 

Uusille tuulivoimaloille on vaikea löytää paikkoja 

Toinen Leskelän mainitsema haaste liittyy tuulivoimaan. Hallitus kaavailee muutoksia kaavoitusoikeuteen, joka on kuntien vastuulla. Uudessa lakiehdotuksessa esitetään, että etäisyys lähimpään kiinteistöön olisi vähintään 2,5 kilometriä, kun Energiateollisuus ja kunnat pitävät 1-1,5 kilometrin turvaväliä riittävänä.  

– Mikäli uusi etäisyysvaatimus tulee voimaan, puolet nykyisistä tuulivoimahankkeista on vaarassa kaatua, Leskelä toteaa. Lakiehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella.  

Leskelä ei ole yksin huolenaiheineen. Maaliskuussa 2025 Suomen teknologia-, kemian-, metsä- ja energiateollisuus luovuttivat pääministeri Petteri Orpolle julistuksen, jossa ehdotetaan lisätoimia Suomen teollisuuden uudistamiseksi ja kestävän kasvun nopeuttamiseksi. Julistuksessa oli yli 200 allekirjoittajaa ja allekirjoittajien joukossa oli myös Gasgrid.  

Teollisuuden kasvun edellytyksistä tulee pitää huolta 

Käytännössä koko vientiteollisuus sekä Energiateollisuus ry. ovat yhteisessä rintamassa vaatimassa, että teollisuuden toiminta- ja kasvuedellytykset nostetaan poliittisessa päätöksenteossa tärkeysjärjestyksen kärkeen. Julistuksen allekirjoittaneet uskovat, että Suomella on korkean teknologisen osaamisensa, vahvan prosessiteollisuuden sekä puhtaan energian tuotannon merkittävän potentiaalin ansiosta ”ainutlaatuiset edellytykset” uuteen, kestävään talouskasvuun – kunhan siihen vain annetaan mahdollisuus.  

– Toivomme hyvää teollisuuspolitiikkaa. Elinkeinoelämän ja valtion yhteistyötä tulee kehittää, Leskelä linjaa. 

Puhtaan sähkön kysynnän kasvu ei muodostu pullonkaulaksi  

Koska Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, aikaa kestävän kehityksen ratkaisujen tekemiseen on rajatusti. Suuntaviivat teollisuuden uudistumiselle ja uusille liiketoimintamahdollisuuksille ovat jo olemassa: mm. akkuekosysteemit, uusiutuvat biomateriaalit, tekoäly ja digitalisaatio, vetyteollisuus sekä fossiiliton teräs kirittävät kansantaloutta uudelle tasolle.  

Onnistuminen tavoitteissa edellyttää riittävää, puhdasta ja kilpailukykyistä sähköä, Leskelä muistuttaa. 

– Energia-ala on valmis vastaamaan voimakkaastikin kasvavaan puhtaan sähkön kysyntään.  

Leskelän mukaan siirtymä kestävämpään tulevaisuuteen on sitä sujuvampi, mitä paremmin kaasuverkon ja sähkön kantaverkon suunnitteluun saadaan yhteispeliä. 

– Verkkojen yhteissuunnittelu on aivan olennainen asia tulevaisuuden kannalta. Gasgridillä ja Fingridillä on tunnetusti hyvää yhteistyötä tämän asian suhteen.     

Jukka Leskelä puhui keväällä Gasgridin Kaasujen Tulevaisuus -sidosryhmätilaisuudessa, jonka aiheena oli vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikat.
 

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Miika Kainu

 

Finlandia-julistuksen yhdeksän teesiä 

Vientiteollisuuden ja energiateollisuuden ehdottamat toimet Suomen kilpailukyvyn ja investointien vahvistamiseksi: 

1. Kysynnän vauhdittaminen 
2. Investointien ja kasvun helpottaminen
3. Energia-alan investointien varmistaminen
4. Investointien ja EU-rahoituksen kotiuttaminen
5. Hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön edellytysten luominen
6. Nato-jäsenyyden hyödyntäminen
7. Raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen
8. Teollisten keskittymien luominen ja vahvistaminen
9. Vetytalouden vauhdittaminen 

Lue lisää:

Eurooppalaisesta energiajärjestelmästä puuttuu toimiva kapasiteettimarkkinamalli –Gasgrid 

Vakaa energiajärjestelmä vaatii panostuksia kaikilta – Gasgrid 

Viro haluaa lisää kaasukäyttöisiä moottorivoimalaitoksia – Gasgrid 

Kaasujen tulevaisuus -seminaari kokosi yhteen vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikoita – Gasgrid