Nouseva vetytalous auttaa meitä torjumaan ilmastonmuutosta, mutta vedyn käyttöön liittyy edelleen kysymyksiä. Chileläinen tutkija Francisca Gallegos Aguirre huomauttaa, että nykyisellään puhdasta vetyä voidaan tuottaa monella tapaa – mutta tuotannon hiilijalanjälki voi vaihdella rajustikin. 

– Ympäristövaikutukset vaihtelevat tuotantotavasta riippuen, hän toteaa. 

Mistä siis tietää, mikä tapa on ympäristön kannalta järkevintä? – Kun vetyä tehdään uusiutuvalla sähköllä elektrolyysillä vedestä, näin tuotetulla vedyllä on lähtökohtaisesti huomattavasti pienempi ympäristövaikutus kuin muilla tuotantomenetelmillä. Kokonaishiilijalanjäljen selvittämiseksi on kuitenkin tarpeen seurata koko vetyketjua tuotannosta loppukäyttöön. Tuotetun puhtaan vedyn eri ominaisuuksien todentamiseen tarvitaan siihen erikoistuneita vetysertifiointijärjestelmiä. 

Gallegos Aguirren mukaan vetysertifiointijärjestelmillä on todennäköisesti ”ratkaiseva rooli” investointien kirittämisessä, markkinoiden läpinäkyvyyden parantamisessa ja vetymarkkinoiden globaalin kehityksen edistämisessä. 

– Maailmanlaajuisesti meillä on tällä hetkellä yli 30 vedyn sertifiointijärjestelmää. Ongelmana on se, että ne eivät ole mitenkään linjassa kestävyyskriteerien suhteen, tutkija toteaa. 

– Meidän on yhdenmukaistettava olemassa olevia sertifiointijärjestelmiä parantaaksemme läpinäkyvyyttä, vertailukelpoisuutta ja yhteensopivuutta – eri järjestelmien ja sääntelykehysten välillä – ympäri maailmaa. 

Vedyn sertifiointi voi olla sääntelyperusteista tai vapaaehtoista 

Työn alla olevassa väitöskirjassaan Gallegos Aguirre tarkastelee, miten kestävät sertifiointijärjestelmät voidaan parhaiten toteuttaa tulevilla vetymarkkinoilla. Yksi keskeinen kysymys on, kuinka tehokkaasti nämä järjestelmät jäljittävät kasvihuonekaasupäästöjä läpi arvoketjun? 

Ensinnäkin vedyn sertifiointijärjestelmiä on kahdenlaisia: regulaation vaatimia järjestelmiä ja vapaaehtoisia järjestelmiä. 

Virallisten vaatimusten mukaisia vedyn sertifiointijärjestelmiä ohjaa luonnollisesti lainsäädäntö, kuten EU:n uusiutuvan energian direktiivi, kun taas vapaaehtoisia järjestelmiä ohjaavat tyypillisesti markkinat. 

– Usein yritykset osoittavat sitoutumistaan kestävään kehitykseen näiden vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien kautta, jotka joskus ylittävät säännökset, Gallegos Aguirre toteaa. 

Suomalainen monikaasualusta tarjoaa mahdollisuuksia oppia uutta 

Gallegos Aguirre on THERESA MSCA Doctoral Network -hankkeen jäsen. Kyseessä on Itä-Suomen yliopiston (UEF), Rovira i Virgilin yliopiston (URV) ja Groningenin yliopiston yhteistyöhön perustuva tutkimusverkosto, joka keskittyy vedyn tuotannon oikeudellisiin näkökohtiin. Osana hanketta Gallegos Aguirre tekee väitöskirjaansa Suomessa, joka on sangen keskeisessä roolissa tohtorinopintojen kannalta. 

– Gasgrid on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista ja yhtiön ansiosta olen päässyt näkemään, miten kaasumarkkinat ja vedyn sertifiointiprosessit toimivat käytännössä Suomessa. 

Tutkijalle on korvaamatonta saada myös käytännön kokemusta. Gallegos Aguirre kiitteleekin vuolaasti Gasgridin palvelupäällikkö Heli Haapeaa tämä avusta paikalliseen kaasumarkkinaan tutustumisessa. 

– Olen erittäin kiitollinen Helille, joka on ollut hyvin antelias aikansa ja asiantuntemuksensa suhteen, hän sanoo. 

Heli Haapea kertoo, että Gasgridillä odotetaan jo innolla väitöskirjan tuloksia.  

– Tämä tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa koko toimialalle ja samalla tukee myös Gasgridin omaa kehitystyötä vetymarkkinoiden edistämiseksi, Haapea toteaa. 

Fiksulla regulaatiolla voi olla suuri vaikutus kestävyyteen 

Gallegos Aguirre on tehnyt väitöskirjaansa nyt parin vuoden ajan. Valmista pitäisi tulla syksyllä 2026. Chileläistutkija on nauttinut prosessista tähän mennessä ja on edelleen vedyn ”lumoissa” – etenkin kun puhutaan vedyn roolista kestävän tulevaisuuden tekijänä käynnissä olevassa energiamurroksessa. 

– Suhtaudun kestävään kehitykseen hyvin intohimoisesti ja uskon, että sääntelyllä voi olla suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

Puhtaalla vedyllä arvioidaan olevan keskeinen rooli tulevaisuuden energiapaletissa, mutta sen osuus kaikesta tuotetusta vedystä on tällä hetkellä alle viisi prosenttia. Vaikka EU haluaa lisätä uusiutuvan vedyn tuotantoa tuntuvasti, tehokkaiden ja toimivien markkinoiden rakentaminen vie aikaa.  

Gallegos Aguirre näkee tässä suuren tilaisuuden Suomelle: maa voi olla avainasemassa puhtaan vedyn esiinmarssissa.  

– Suomella on tuulivoimaa sekä tarvittava infrastruktuuri ja asiantuntemus, hän sanoo ja lisää, että Suomi voi viedä puhdasta vetyä Keski-Euroopan markkinoille, joilla kysyntä kasvaa jatkuvasti.  

– Gasgrid voi tukea ja mahdollistaa tämän siirtymän erittäin merkittävällä tavalla.  

Puhdas vety ei ole ihmelääke – mutta se on tärkeä osa ilmastoratkaisua  

Gallegos Aguirre huomauttaa, että puhdas vety on vain osa ratkaisua ja se on integroitava onnistuneesti mm. sähköistämiseen ja energiatehokkuuteen.  

– Puhdasta vetyä tulisi käyttää siellä, missä se on järkevää; se ei ole taikaratkaisu kaikkeen. Vety on keskeisessä roolissa energiamurroksessa ja auttaa torjumaan ilmastonmuutosta vain, mikäli sitä tuotetaan vähäpäästöisesti, tutkija summaa.