ENNOH (European Network Operators for Hydrogen) haluaa kiihdyttää vetymarkkinoiden kehitystä Euroopassa. ENNOHin johtaja, espanjalainen Abel Enríquez kertoo, mitä uusi organisaatio tahtoo saavuttaa alkutaipaleellaan.
Nouseva vetytalous tarvitsee pelisääntöjä. ENNOH (European Network Operators for Hydrogen) aloitteli toimintaansa vuoden 2025 alussa täyttääkseen sen tontin, jota organisaatiolle kaavailtiin vuonna 2024 hyväksytyssä EU-lainsäädännössä eli vety- ja kaasumarkkinapaketissa. ENNOH:n johtaja Abel Enríquez lupaa, että ENNOH tulee vahvasti edistämään eurooppalaisen vetymarkkinan syntyä, mutta myöntää samaan hengenvetoon, että haasteitakin on.
– Valmistelemme tällä hetkellä organisaatiota markkinoille, joita ei ole vielä olemassa, Enríquez toteaa Helsingissä, jossa hän puhui Gasgridin Hydrogen Development Forum -seminaarissa syyskuussa 2025.
Muutos on kuitenkin tulossa. Enríquez uskoo vakaasti, että vetytalouden ja vetyinfrastruktuurin tärkeimmät ajurit tulevat suoraan EU:n ilmasto- ja energiaturvallisuustavoitteista.
– Vety on ehdottoman tärkeä sellaisten toimialojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, jotka eivät voi luottaa pelkästään sähköistämiseen, kuten teräs-, kemian-, meri- tai ilmailuteollisuus, hän toteaa.
Enríquez lisää vedyn täydentävän eurooppalaista energiapalettia tarjoamalla kustannustehokasta, laajamittaista varastointia sekä järjestelmäjoustoa samalla, kun se helpottaa uusiutuvan sähkön integrointia energiajärjestelmään.
– Vety ei ainoastaan auta vahvistamaan energiajärjestelmäämme, vaan se myös parantaa kipeästi tarvitsemaamme resilienssiä, energiaturvallisuutta ja geopoliittista riippumattomuutta Euroopassa.
EU linjaa vetysääntelyä pitkällä tähtäimellä
Tällä hetkellä vety linkittyy vahvasti EU:n suunnitelmiin irtautua fossiilisista polttoaineista. Vähähiiliset tavoitteet näkyvät poliittisina ja taloudellisina kannustimina, kuten yhä sitovampien tavoitteiden voimaantulo teollisuudessa ja liikenteessä. Näitä linjauksia on tehty mm. uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä, EU:n Vetypankissa ja TEN-E-kehyksessä.
– Lisäksi vuoden 2024 vety- ja kaasumarkkinapaketissa esitetään erityiset vetysäännöt verkkoon pääsylle, tariffeille ja suunnittelulle, mikä vähentää epävarmuutta ja lisää sijoittajien luottamusta.
Yleisesti ottaen Enríquez uskoo, että nykyiset ja tulevat toimenpiteet asemoivat vedyn entistä paremmin paitsi ilmastoratkaisuna, myös keskeisenä osana Euroopan kilpailukykyä, kestävyyttä ja energiaturvallisuusstrategiaa.
ENNOH on kehittyvän vetyinfrastruktuurin mahdollistaja
Mutta mikä tarkalleen ottaen on ENNOH:n rooli tässä kaikessa? – Enríquez vastaa, että ENNOH:n tehtävänä on edesauttaa EU:n vetyinfrastruktuurijärjestelmän edelleen kehittämistä mahdollisimman koordinoidulla tavalla.
– Roolimme on verrattavissa sekä ENTSO-E:n että ENTSOG:n rooliin sähkö- ja kaasualoilla: teemme suosituksia suunnittelukehyksestä, markkinasäännöistä ja teknisestä toteutuksesta sekä tarjoamme läpinäkyvyyttä korostavia työkaluja, joita tarvitaan integroidun, yhteensopivan ja tehokkaan vetyjärjestelmän rakentamiseksi Eurooppaan.
Tämä tarkoittaa monia asioita: ensimmäisen 10-vuotisen vedyn verkonkehityssuunnitelman (TYNDP) valmistelua, verkkosääntöjen laatimista, sääntöjen, suositusten ja tietojärjestelmien julkaisemista.
– Kaikki nämä toimenpiteet tarjoavat markkinaosapuolille ennustettavamman ja syrjimättömämmän ympäristön, jossa investoida ja operoida.
Tällä hetkellä ENNOH on vielä ”startup-moodissa” pienen ammattilaistiimin valmistautuessa suureen muutokseen. Enríquez on viettänyt urastaan 16 vuotta Brysselissä ja nähnyt paitsi vetytalouden, myös vihreän siirtymän kehityksen alkuajoista lähtien, ja siksi häneltä löytyy tarpeellista perspektiiviä aihepiiriin.
– Vedyn kohdalla suurin hype on jo takanapäin, ja olemme nyt kypsemmässä prosessissa kiinni. Joitakin hankkeita viivästyy tai peruuntuu, mutta nyt on kyse niiden hyvien hankkeiden eteenpäin viemisestä, mikä taas kehittää edelleen Euroopan vetymarkkinoita, hän arvioi.
Suomella on mahdollisuus olla todellinen edelläkävijä vedyssä
Kaikkien EU:n vedynsiirtoverkko-operaattoreiden (HTNO) on liityttävä ENNOH:iin. Nämä operaattorit muodostavat ENNOH:n selkärangan, Enríquez toteaa. Mutta miten varmistetaan, että pienemmät maat, kuten Suomi, pääsevät oikeasti mukaan ENNOH:n suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin?
– Suomalainen kaasunsiirtoyhtiö Gasgrid osallistuu muiden maiden toimijoiden tavoin täysipainoisesti ENNOH:n suunnittelu- ja mallinnustoimintaan, verkkosääntöjen laatimiseen sekä sisäisiin prosesseihin, jotka muokkaavat esimerkiksi julkaisujamme, Enríquez vastaa.
Lisäksi Enríquez on vakuuttunut siitä, että vedyn alalla Suomi ei ole mikään pieni maa, vaan tällä hetkellä ”keskeinen toimija alueella”, jolla on huomattava tuotantopotentiaali. ENNOH:n johtajan mukaan Suomi on lisäksi ilahduttavan aktiivinen eurooppalaisten vetykäytävien puolestapuhuja, joka pyrkii toimittamaan puhdasta vetyä Saksan ja sen naapurimaiden kysyntäkeskuksiin.
Integroitu vetyinfrastruktuuri tulee hitaasti mutta varmasti
Enríquez haluaa, että täysin integroidulle, eurooppalaiselle vetyinfrastruktuurijärjestelmälle luodaan vankka perusta viiden vuoden kuluessa.
– Keskitymme siihen, että nykyiset hajanaiset kansalliset hankkeet saadaan yhdistettyä rajat ylittäväksi järjestelmäksi, joka tukee teollisuuden hiilestä irtautumista, energiaturvallisuutta ja uusiutuvan energian integroimista energiajärjestelmään, hän linjaa.
Vety on viime aikoina kohdannut myös vastatuulta. Enríquez kuitenkin rohkaisee alan toimijoita pitämään leuan pystyssä ja ajamaan vetytaloutta johdonmukaisesti eteenpäin. Niille tahoille, joiden mukaan vetyalusta on yksinkertaisesti liian kallis, Enríquez vastaa, että aluksi myös aurinko- ja tuulivoima olivat liian hintavia.
– Näemme erittäin lupaavia merkkejä. Lisäksi uskon, että vetyalalla on paljon innovaatioita, joiden tulokset helpottavat vedyn käyttöönottoa entisestään.
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva, video: Miika Kainu
Lue lisää: