Vuosi 2025 on ollut Suomen kaasumarkkinoilla vakautumisen aikaa. Korjatun Balticconnector-yhdysputken huhtikuussa 2024 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen kaasumarkkina on pysynyt vakaana. Kaasuinfrastruktuurin rooli säätövoimatuotannon mahdollistajana ja toteuttajana korostui, kun taas kaasun rooli lämmöntuotannossa on vähentynyt kasvaneen sähkökattilakapasiteetin myötä.
Teollisuussegmentissä kaasun rooli on pysynyt tärkeänä, mutta pääasiassa teollisuuden kaasun käytöstä muodostuva Suomen kaasun käytön peruskuorma on jälkimmäisellä vuosipuoliskolla laskenut. Talvikausi on käynnistynyt Suomen kaasumarkkinoilla melko rauhallisena ja talvikauden 2025–2026 korkein päiväkohtainen käyttö on toistaiseksi ollut 75 gigawattituntia, ja se mitattiin 18.11.2025.
Biometaanin kysyntä Suomessa on pysynyt korkealla ja kotimaisen tuotannon lisäksi biometaania tuodaan Suomeen merkittäviä määriä erityisesti Tanskasta.
Suomessa myönnetyt alkuperätakuut (issued GOs) sekä maahantuodut alkuperätakuut (imported GOs) kvartaaleittain.
Viimeisen vuoden aikana Gasgrid on kasvavissa määrin käynyt keskusteluita potentiaalisten uusien kaasunsiirtoverkkoon liittyjien kanssa, jotka suunnittelevat syöttävänsä bio- tai e-metaania Suomen kaasujärjestelmään tai käyttävänsä kaasua erityisesti sähköntuotantoa varten. Lisäksi Gasgrid on suunnittelemassa 14 kilometrin pituista yhdysputkea Tampereen ja Kangasalan välille. Putkella on tarkoitus yhdistää paikallinen teollisuusalue kaasun siirtoverkkoon. Suunnitelman mukaan putken rakennustyöt ajoittuvat vuoteen 2027 ja putken valmistumistavoite on vuonna 2028. Siten kaasuverkon osalta on paljon positiivista liikehdintää, vaikka kaasun käyttövolyymit vuositasolla ovatkin olleet laskussa.
Kaasun rooli sähkömarkkinoiden vakauttajana erityisesti talvikaudella on kasvanut
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi toukokuussa 2025 loppuraportissaan mallin, jonka tavoitteena on varmistaa riittävä sääriippumaton sähköntuotanto Suomessa. Mallissa tunnistettua teknistä tuotantotarvetta on tarkoitus kilpailuttaa teknologianeutraalisti markkinatoimijoilla. Raportti korostaa kaasujen merkitystä sähköntuotannon turvaamisessa ja jouston lisäämisessä energiamarkkinoille. Gasgridin arvion mukaan nykyinen kaasumarkkina ja -infrastruktuuri kykenevät tarjoamaan kilpailutukseen teknisesti hyvin soveltuvia ratkaisuja. Kaasujärjestelmän siirtokapasiteetti mahdollistaa uusien asiakaskohteiden, kuten kaasumoottorivoimalaitosten, liittämisen verkkoon luotettavasti ja nopeasti. Uusia laitoksia voitaisiin ottaa käyttöön jo 2–3 vuodessa.
Moottorivoimalaitokset osana Suomen energiajärjestelmää ovat konkreettinen esimerkki syventyvästä sektori-integraatiosta kaasu- ja sähkömarkkinoiden välillä. Sääriippuvaisen uusiutuvan sähköntuotannon kasvu lisää tarvetta säätökykyiselle, sääriippumattomalle sähköntuotannolle erityisesti niinä jaksoina, kun aurinko ei paista tai ei tuule riittävästi. Näinä hetkinä kaasu toimii tärkeänä hyödykkeenä tasapainottamassa sähkömarkkinan hintapiikkejä, ja nopeasti säädettävä kaasumoottori on erinomainen sähkön tuottaja. Uusiutuvien kaasujen kansallisen tuotannon kasvu ja kasvanut maahantuonti ovat parantaneet edellytyksiä käyttää moottorivoimalaitoksissa uusiutuvia kaasuja maakaasun lisäksi.
EEX-kaasupörssi aloitti toimintansa Suomen kaasumarkkinoilla EEX-pörssin käyttöönotto toi Suomen kaasumarkkinoille merkittävän muutoksen syyskuussa. Kaupankäynti siirtyi GET Balticin alustalta Euroopan laajuiselle EEX-alustalle, mikä yhdisti Suomen ja Baltian markkinat tiiviimmin eurooppalaiseen kaasukauppaan. Uusi pörssi tarjoaa markkinaosapuolille tuotteet päiväkauppaan eli ns. spot-kauppaan ja futuurikauppaan. Lisäksi EEX kehitti GET Balticin aiemmin tarjoamaa implisiittistä kapasiteetinjakomallia vastaavan palvelun, mikä mahdollistaa rajat ylittävät kaupat suoraan pörssialustan kautta toteutettuna.
Toimitusvarmuus on pysynyt erinomaisena
Toimitusvarmuus on pysynyt vuoden aikana korkealla ja asiakkaamme ovat saaneet kaasun luotettavasti käyttökohteisiinsa. Siirtoinfrastruktuuri on ollut markkinoiden käytettävissä lähes täysimääräisesti, mutta kesäkuussa sekä lokakuun loppupuolella Balticconnectorin siirtokapasiteetti oli rajoittunut Viron ja Latvian siirtoinfrastruktuurissa tehtyjen huoltotöiden vuoksi. Näinä ajanjaksoina Suomen kaasun kysyntä katettiin pääasiassa verkkoon liittyneiden LNG-terminaalien kautta. Elokuussa Haminan alueella havaittiin tekninen poikkeama siirtoputkessa, joka vaati putken välitöntä korjausta ja hetkellistä käytöstä poisottoa. Haminan LNG-terminaali turvasi työn aikana fyysisen kaasunsiirron kriittiselle toimituskohteelle, ja samalla Gasgrid hyödynsi siirtoputkiston energiavaraston mahdollistamaa joustoa asiakasvaikutusten minimoimiseksi.
Gasgrid jatkoi tiivistä yhteistyötä Baltian siirtoverkonhaltijoiden kanssa tavoitteena likvidi ja kilpailtu alueellinen markkina, jossa tarkoituksenmukaisella tasolla harmonisoidut säännöt ohjaavat kaasumarkkinoilla toimimista. Lisäksi Suomen ja Baltian siirtoverkonhaltijat koordinoivat toimivan ja toimitusvarman kaasuinfrastruktuurin vaatimat huolto- ja kunnossapitotyöt tavoitteena ajoittaa työt sellaiseen ajankohtaan, jolloin niillä olisi mahdollisimman vähäinen vaikutus markkinaan.
Kaasun siirtohinnoittelua uudistettiin
Kuluvan vuoden aikana olemme toteuttaneet EU-asetuksen mukaisen kaasun siirtohinnoittelua koskevan prosessin julkisine kuulemisineen sekä viranomaisprosesseineen. Siirtopalveluhinnoittelun rakenteeseen esitimme uuden hinnoittelukomponentin, tehomaksun, mikä Energiaviraston hyväksymänä astuu voimaan 1.1.2026.
Uuden hintakomponentin ajurina on viimeisten vuosien aikana tapahtunut muutos siirtopalvelun ja -infrastruktuurin käytössä erityisesti energiantuotantosegmentissä. Tehomaksun tavoitteena on tasapainottaa eri asiakassegmenttien siirtopalvelusta maksamaa kustannusta suhteessa infrastruktuurin tarjoamaan palveluun ja arvonluontiin sekä lisätä siirtohinnoittelun vakautta. Toisena keskeisenä uudistuksena ensi vuoden alusta astuu voimaan 100 prosentin alennus syöttökapasiteettituotteen hintaan Suomen kaasujärjestelmään syötetylle uusiutuvalle kaasulle sekä 75 prosentin alennus syöttöpisteestä Suomen kaasujärjestelmään syötetylle vähähiiliselle kaasulle. Perusteena tariffialennuksille on lähtökohtaisen regulaatiovelvoitteen lisäksi tavoite luoda tariffirakenteen osalta paremmat edellytykset puhtaiden kaasujen markkinakehitykselle sekä lisätä Suomen houkuttelevuutta uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen tuotantolaitosten investoinneissa.