Kylmät talvikelit ovat nostaneet kaasun kysyntää voimakkaasti, kertoo kaasunsiirrosta Suomessa vastaava Gasgrid. Tämän ansiosta tammikuussa 2026 kaasun käyttövolyymit olivat korkeimmilla tasoillaan sitten joulukuun 2021. Kaasun rooli energiantuotannossa on kylmillä keleillä tärkeä: ilman kaasukäyttöistä, hajautettua sähköntuotantoa sähkön hinnat olisivat olleet nyt toteutuneita korkeampia.
Tammikuussa 2026 kaasun päivittäinen käyttö Suomessa oli keskimäärin 70–80 gigawattituntia, ja useana päivänä ylitettiin 100 gigawattitunnin raja. 100 gigawattituntia energiaa vastaa noin 10 000 kaukolämmitetyn kerrostalokodin vuotuista lämmitysenergiaa.
Kaasua käytettiin tammikuussa 2026 yhteensä noin 2,5 terawattituntia (2 500 GWh) ja korkein päiväkohtainen käyttö oli noin 120 gigawattituntia. Gasgridin historian korkein kuukausikohtainen kaasunkäyttö oli tammikuussa 2021, jolloin kaasua käytettiin 3,8 terawattituntia.
Suurin osa kaasusta menee Suomessa teollisuuden ja energiantuotannon käyttöön. Kaasua käytettiin tammikuussa eniten energiantuotantosegmentissä, jossa kylmä ja heikkotuulinen sää loi kysyntää kaasulle.
–Kaasun rooli sähkömarkkinoilla on ollut tärkeä alkuvuoden kylmissä keleissä. Ilman kaasuun perustuvaa, säätökykyistä ja sääriippumatonta sähköntuotantoa sähkön hinnat olisivat olleet nyt toteutuneita korkeampia. Tämä osoittaa, että kaasunsiirtoinfrastruktuurilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys, sanoo kaasumarkkinoista ja asiakkuuksista Gasgridilla vastaava Mika Myötyri.
Teollisuudessa kaasua käytettiin tammikuussa noin 20 gigawattituntia päivässä, ja teollisuudessa eniten kaasua käytetään metsä-, paperi-, teräs- ja kemianteollisuudessa öljynjalostuksen lisäksi.
Suurin osa kaasun kysynnästä katettiin tammikuussa Balticconnectorin kautta
Myötyrin mukaan suurin osa Suomen kaasun kysynnästä katettiin tammikuun aikana Suomen ja Viron välisen Balticconnector-meriputken kautta Baltiasta maahantuodulla kaasulla, ja putkiyhteyden kapasiteetti oli täysimääräisesti käytössä. Inkoon ja Haminan nesteytettyä kaasua verkkoon syöttävien LNG-terminaalien kautta katettiin loput Suomen kaasun kysynnästä.
–Inkoon LNG-terminaali on ollut keskeinen maahantuontireitti takaamaan markkinan kysyntää vastaavan kaasun maahantuonnin sekä Suomen toimitus- ja huoltovarmuuden, hän sanoo.
Gasgridin ylläpitämään Suomen kaasunsiirtoverkkoon on liitetty kaksi LNG-terminaalia ja viisi biokaasulaitosta ja siihen liittyy Balticconnector-meriputki, joka mahdollistaa kaasunsiirron Suomen ja Viron välillä.
Lisätiedot
Mediayhteydenotot Gasgridin viestinnän kautta, viestinta@gasgrid.fi
Asiakasyhteydenotot: customerservice@gasgrid.fi