Kehitys / Suomesta maailman houkuttelevin vetytalousmaa

Suomesta maailman houkuttelevin vetytalousmaa

Suomen valtio on antanut Gasgridille tehtäväksi edistää kansallisen vetyverkon, kansainvälisen infrastruktuuriyhteistyön sekä Itämeren alueen vetymarkkinan kehittymistä. Yhteydet Eurooppaan ovat tärkeitä, jotta vetytalous mahdollistaisi Suomelle myös vientituloja.

Tehtävänämme on kehittää vedynsiirtoinfrastruktuuria, joka mahdollistaa vetytalouden skaalautumisen sekä korostaa Suomen merkittävää roolia koko Euroopan vetytaloudessa. Energiatulevaisuuden edelläkävijänä Gasgrid rakentaa kansallisen vetyverkon, joka yhdistää vedyn tuottajat ja kuluttajat paitsi Suomen sisällä, myös Euroopan laajuisesti.

Vedystä vahvempaa energiaomavaraisuutta

Vetytalous vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta sen lisäksi, että se edistää ilmastotavoitteitamme. Suomen kilpailukykyinen sähkön hinta, toimiva energiajärjestelmä, runsas määrä uusiutuvaa energiaa ja biogeenistä hiilidioksidia tekevät meistä ihanteellisen toimijan Euroopan vetytaloudessa.

Vedyn avulla Suomi voi ottaa vahvemman roolin vihreässä siirtymässä ja rakentaa kestävää tulevaisuutta. Gasgridin verkossa kulkeva vihreä vety valmistetaan vedestä elektrolyysillä, käyttäen uusiutuvaa energiaa, kuten tuuli- tai aurinkovoimaa. Vihreän vedyn avulla voidaan esimerkiksi korvata fossiiliperäistä vetyä teollisuudessa ja valmistaa bensiinin ja dieselin kaltaisia e-polttoaineita.

Vedyn hyödyt tulevat erityisen hyvin esiin pitkillä siirtomatkoilla: halkaisijaltaan metrin olevassa vetyputkessa kulkee moninkertaisesti energiaa suureen voimalinjaan verrattuna.

Kansallinen vetyverkko

Suomen kansallisen vetyverkon rungon muodostavat kaksi laajaa infrastruktuurihanketta – Nordic Hydrogen Route ja Nordic-Baltic Hydrogen Corridor – ovat nyt vaiheessa, jossa Gasgrid pääsee aloittamaan konkreettisten reittivaihtoehtojen kartoituksen yhdessä maakuntien ja kuntien kanssa.

Ensimmäiset reittisuunnitelmavaihtoehdot pohjautuvat Gasgridin 2023 toteuttamaan markkinaselvitykseen, jonka avulla hahmotettiin vedyn tuottajien ja käyttäjien siirtotarvetta Suomessa.

Kansallisen vetyverkon alustavat reittivaihtoehdot

Kansallisen vetyverkon kehityksen tavoiteaikataulu

Juuri nyt: Selvitämme kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja sekä vedynsiirtotarpeita Suomessa ja Itämeren alueella

Selvitämme parhaillaan kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja sekä vedynsiirtotarpeita Suomessa ja Itämeren alueella. Osana kehitystyötä keräämme jatkuvasti tietoa sidosryhmiltämme. Olemme esimerkiksi käynnistäneet vetymarkkinaselvityksen, joka on avoin kaikille vetymarkkinoiden teollisuustoimijoille ja hankekehittäjille.

Selvityksen tarkoituksena on selvittää teollisuuden kiinnostusta liittyä tulevaisuudessa vetyinfrastruktuuriin ja arvioida teollisten toimijoiden hankkeiden kehitystä suhteessa infrastruktuurin kehitystarpeisiin.

Selvitystyön ansiosta vetyinfrastruktuuria voidaan kehittää toimijoiden tarpeita vastaavaksi ja Gasgrid voi omalta osaltaan edesauttaa Suomen teollisia toimijoita hyödyntämään uusiutuvaa energiaa ja luomaan uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Kehityshankkeet

Olemme mukana Itämeren alueen kehityshankkeissa osana European Hydrogen Backbone -aloitetta. Mikäli hankkeet etenevät suunnitellusti, Itämeren alueen vetyverkko voi kasvaa 5 000 kilometriin jo vuoteen 2030 mennessä. Hankkeiden ja Itämeren alueen uusiutuvan energian resurssien avulla voidaan saavuttaa EU:n sisäisen puhtaan vedyn tuotantotavoitteista jopa 90 prosenttia.

Lisäksi Gasgrid on käynnistänyt Itämeren alueen vetyinfrastruktuurin kehityshankkeita, joiden tarkoituksena on edesauttaa vetytalouden investointien syntymistä Suomeen.

Nordic Hydrogen Route

Ruotsin ja Suomen vetyinfrastruktuurin yhdistävä hanke, joka avaa avoimen vetymarkkinan Perämeren alueelle vuoteen 2030 mennessä.

Nordic-Baltic Hydrogen Corridor

Hankkeen tavoitteena on vetyinfrastruktuurin kehittäminen Suomesta Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan vuoteen 2030 mennessä.

Baltic Sea Hydrogen Collector

Kehityshankkeessa tutkitaan mahdollisuutta rakentaa Suomen, Ruotsin ja Keski-Euroopan yhdistävä laajamittainen offshore-vetyputki-infrastruktuuri, joka mahdollistaa puhtaan ja kestävän vedyn tuottamisen Euroopan tarpeisiin.

Joutseno-Imatra vedyn siirtoverkkohanke

Hankkeessa suunniteltiin Suomen ensimmäistä vedyn siirtoputkea, jossa Kemira Oyj:n Joutsenon tehtaalla syntyvää vetyä olisi siirretty Ovako Imatra Oy Ab:n Imatran terästehtaalle Gasgridin vetyputkea pitkin.

Hanke keskeytettiin osapuolten yhteisellä päätöksellä alkuvuodesta 2024 ja Itä-Suomen vetykehitys sulautui osaksi Gasgridin valtakunnallisen runkoverkon suunnitelmaa.

BalticSeaH2

Hankkeessa rakennetaan Euroopan ensimmäinen laaja rajat ylittävä vetylaakso Itämeren alueen integroidun vetytalouden luomiseksi, energiaomavaraisuuden mahdollistamiseksi ja eri teollisuudenalojen hiilidioksipäästöjen minimoimiseksi.

BalticSeaH2-hankkeen laaksokoordinaattorina Gasgrid Finland ohjaa vetytalouden kehitystä Etelä-Suomen ja Viron välisessä päälaaksossa. Lisäksi Gasgrid Finland osallistuu vetelaakson rakentamiseen edistämällä putkilinjan reitityssuunnitelmia päälaaksossa, kehittämällä putkiliitosperiaatteita vedyn tuottajille ja kuluttajille sekä tutkimalla vedyn loppukäyttäjien vedyn laatuvaatimuksia.

Uudenmaan teollinen vetylaaksohanke

Neste Oyj, Gasgrid Finland Oy, Helen Oy ja Vantaan Energia Oy käynnistivät yhdessä alustavat tutkimukset teollisen vetylaakson kehittämiseksi Uudellemaalle. Yhteishankkeen tarkoituksena oli edistää pyrkimystä tehdä Suomesta johtava eurooppalainen vetytalous, joka luo teollisuudelle investointimahdollisuuksia ja tukee Suomen ja Euroopan hiilineutraaliustavoitteita.

Hankkeen tavoitteet siirrettiin alkuvuodesta 2024 osaksi valtakunnallisen runkoverkon suunnitelmaa. Teollisen vetylaakson kehitys jatkuu ja tavoittelee infrastruktuurin, uusiutuvan vedyn varastoinnin sekä siirron ja palvellut sekä vedyn tuottajia että käyttäjiä. Tutkimuksissa on selvitetty lisäksi toimialan integraatiomahdollisuuksien hyödyntämistä. Uusiutuvan vedyn tuotannon yhteydessä syntyy merkittäviä määriä uusiutuvaa lämpöä, jota voidaan käyttää kaukolämmityksessä.

Tutkimus- ja kehityshanke vetytalouden mahdollisuuksista Suomessa sekä energiainfrastruktuurin roolista vetytalouden mahdollistajana

Gasgridin ja Fingridin yhteistyön tarkoituksena on tutkia vedyn tuotantoon ja kulutukseen liittyviä tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja Suomessa, sekä näiden erilaisten vetytalouden kehityskulkujen asettamia vaatimuksia sähkön ja kaasun kantaverkkoyhtiöille. Yhteistyön aikana selvitetään, miten Suomen sisäinen sekä vedyn viennin mahdollistava vetyverkko vaikuttaisi energiansiirtojärjestelmään kokonaisuutena. Selvityksellä valmistaudutaan energiasektorin murrokseen ja tuetaan Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista. Yhtiöiden yhteistyö on myös konkreettinen toimi edistää energiasektoreiden välistä suunnitteluyhteistyötä ja sektori-integraatiota.

Tutkimus- ja kehityshanke toteutetaan osana laajempaa HYGCEL konsortiota (Hydrogen and Carbon Value Chains in Green Electrification), joka koostuu useista suomalaisista yrityksistä ja yliopistoista. Business Finland on myöntänyt tukea HYGCEL-hankekokonaisuudelle, jonka budjetti on yli 10 M€. Osana tätä kokonaisuutta myös Gasgridin ja Fingridin yhteishanke on saanut positiivisen rahoituspäätöksen.

Tilaisuudet ja tapahtumat

Materiaalia tilaisuuksistamme ja tapahtumistamme löydät Tapahtumat-sivultamme.