Kaasut osana tulevaisuuden energiajärjestelmää
Aurinko- ja tuulienergiaan perustuva sähköntuotanto on riippuvaista sääolosuhteista. Sääolosuhteiden vaihtelevuus Suomessa aiheuttaa sen, ettei uusiutuvien energialähteiden avulla voida vielä ylläpitää vakaata energiajärjestelmää. Kaasumaiset polttoaineet tuovat nopeasti käyttöönotettavana energialähteenä tarpeellisen lisän energiajärjestelmäämme ja parantavat sen luotettavuutta. Esimerkiksi jo nyt kaasua voi tuulisena päivänä hyödyntää liikennekäytössä ja tuulettomana päivänä kaasulla toimivassa sähköjärjestelmän varavoimakoneessa.
- Ota yhteyttä:
- sara.karki@gasgrid.fi
TESTI
Kaasujen avulla nopeammin kohti hiilineutraaliutta
Erilaiset kaasut ja näiden tehokas markkina rakentavat siltaa hiilettömään energiaan ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Tulevaisuuden Suomessa päästöttömän sähkön osuus on paljon nykyistä suurempi. Kaasu-, lämpö- ja kylmäjärjestelmien integraatio tuo tarvittavaa joustoa ja mahdollisuuksia energian varastointiin. Kaasujen monimuotoisuus lisääntyy ja niille syntyy uusia käyttökohteita. Kaasumarkkinat ja Gasgrid Finlandin siirtoverkko ja palvelut muodostavat monipuolisen energia-alustan, joka tukee erilaisten kaasujen käyttöä, huoltovarmuutta, kaasujen siirtoa ja energiajärjestelmän joustavuutta sektori-integraation avulla.
Siirtoverkosta energia-alustaksi?
Visiomme mukaan infrastruktuurissamme voi tulevaisuudessa siirtää tuuli- ja aurinkoenergialla tehtyä synteettistä metaania tai lisäinvestointien jälkeen vetyä. Synteettiset kaasut ovat myös osa ratkaisua eri sektoreiden joustavalle yhdistämiselle.
Synteettistä kaasua saadaan esimerkiksi tehtyä Power-to-Gas -teknologialla, jossa vedestä erotetaan uusiutuvilla tuotetun sähkön avulla vetyä. Ilmasta tai muista lähteistä saatavan hiilidioksidin avulla vedystä metanoidaan metaania.
Erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon osalta haasteena ovat vaihtelevat sääolosuhteet. Power-to-Gas -teknologian avulla näillä sähköntuotantomenetelmillä voi tulevaisuudessa tuottaa kaasua varastoitavaksi ja siirrettäväksi kaasuverkostossa. Uskomme, että tulevaisuudessa siirtoverkot toimivat yhä enemmissä määrin energia-alustoina.
Kehityshankkeet
Gasgrid Finland on mukana Itämeren alueen kehityshankkeissa osana European Hydrogen Backbone -aloitetta. Kehityshankkeiden kautta Itämeren alueen vetyverkko voi kasvaa 5 000 kilometriin jo vuoteen 2030 mennessä. Hankkeiden ja Itämeren alueen uusiutuvan energian resurssien avulla voidaan saavuttaa EU:n sisäisen puhtaan vedyn tuotantotavoitteista jopa 90 prosenttia.
Baltic Sea Hydrogen Collector
Kehityshankkeessa tutkitaan mahdollisuutta rakentaa Suomen, Ruotsin ja Keski-Euroopan yhdistävä laajamittainen offshore-vetyputki-infrastruktuuri, joka mahdollistaa puhtaan ja kestävän vedyn tuottamisen Euroopan tarpeisiin.
Hankkeessa ovat mukana Gasgrid Finland, Nordion Energi sekä teollisuusyritykset OX2 ja Copenhagen Infrastucture Partners.
Kehityshankkeessa selvitetään Suomen, Ruotsin ja Saksan yhdistävän merenalaisen vetyputken rakentamismahdollisuuksia puhtaan ja kestävän vedyn tuottamisen ja varastoimiseen. Gasgridin osuus keskittyy erityisesti Suomen merialueilla olevan tuulivoiman hyödyntämisen mahdollistamiseen ja Itämeren alueen markkinan kehitykseen.
BHC tavoitteena on yhdistää Manner-Suomen ja Ruotsin Ahvenanmaahan ja Saksaan vuoteen 2030 mennessä. Offshore-hanke voidaan liittää myös alueen muihin energiasaariin, kuten Gotlantiin Ruotsissa ja Bornholmiin Tanskassa.
Nordic-Baltic Hydrogen Corridor
Hankkeen tavoitteena on vetyinfrastruktuurin kehittäminen Suomesta Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen osapuolina ovat kaasun siirtoverkonhaltijat: Gasgrid, (Suomi), Elering (Viro), Conexus Baltic Grid (Latvia), Amber Grid (Liettua), Gaz System (Puola) ja ONTRAS (Saksa). Gasgridin osuus liittyy erityisesti koko Etelä-Suomen kattavan vetyverkon ja Itämeren alueen markkinan kehittämiseen.
Nordic-Baltic Hydrogen Corridor -hanke tukee energiahuollon monipuolistamista ja uusiutuvan energian nopeutettua käyttöönottoa.
Vetyinfrastruktuurin kehittyessä edelleen Itämeren ympäristössä voidaan lisäksi luoda vahva vedyn markkina-alue, mikä mahdollistaa runsaasti saatavilla olevien ja kilpailukykyisten uusiutuvien energiaresurssien laajamittaisen hyödyntämisen.
Hanke tukee voimakkaasti EU:n vetystrategiaa ja REPowerEU-suunnitelmaa. Lisäksi Pohjoismaiden ja Itämeren alueen vetykäytävällä tuetaan useita alueellisia ja EU:n ilmastotavoitteita, kuten EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa ja Fit for 55-valmiuspakettia.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa laaditaan hankkeen esiselvitys vuoden 2023 aikana. Esiselvityksen jälkeen seuraisi suunnittelu- ja luvitusvaiheiden jälkeen rakentaminen.
- Katso lisää:
- Tiedote 16.12.2022
- Elering
- Conexus
- Amber Grid
- GAZ-SYSTEM S.A.
- ONTRAS
Gasgrid skenaariot 2040
Osana strategiatyötämme 2020 laadimme pitkälle tulevaisuuteen katsovat tutkivat skenaariot, joiden myötä hahmotellaan tulevaisuuden toimintaympäristöä ja kaasumarkkinoiden kehitystä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.
Skenaariotyössä haettiin syvällistä ymmärrystä toimintaympäristön muutoksista ja katsottiin pitkälle tulevaisuuteen samalla kartoittaen Gasgridin ja Suomen kaasumarkkinan kannalta keskeisiä toimintaympäristön muutosvoimia sekä niihin liittyvää epävarmuutta.
Skenaarioiden laadintaan osallistettiin asiakkaita ja sidosyhmiä laajasti kyselyn ja työpajojen ja haastatteluiden muodossa.
