Suomi tarvitsee uusiutuvan sähköntuotannon rinnalle riittävän kapasiteetin joustavaa ja sääriippumatonta energiatuotantoa – vain näin voimme yhdessä turvata yhteiskunnassamme luotettavan, turvallisen ja kohtuuhintaisen energiansaannin kaikissa tilanteissa. Puhtaat kaasut ovat osa tätä turvallista ja joustavaa siirtymää.
Suomen energiajärjestelmän luotettavuutta pystytään tukemaan puhtailla kaasuilla, sillä aurinko- ja tuulienergiaan perustuva sähköntuotanto on sääolosuhteista riippuvaista ja siten vaihtelevaa. Kun uusiutuvaan energiaan pohjautuvan tuotannon osuus energiajärjestelmässämme tulevaisuudessa kasvaa, myös jouston tarve lisääntyy. Puhtaat kaasut ovat nopeasti käyttöönotettava energialähde, joka vakauttaa energiajärjestelmäämme. Gasgridilla on käynnissä useita puhtaiden kaasujen liittämishankkeita ja arviomme mukaan uusiutuvien kaasujen tuotantokapasiteetti kasvaa kymmenkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Nykyisellään Suomen sähköntuotantokapasiteetista yli kymmenen prosenttia on liittynyt kaasujärjestelmään. Tämä vastaa lähes Olkiluoto 3 tuotantotehoa. Kaasumarkkinat sekä kaasujen siirtoverkko ja liitännäispalvelut muodostavat kokonaisuutena monipuolisen energia-alustan. Alusta tukee erilaisten kaasujen käyttöä, huoltovarmuutta, kaasujen siirtoa ja energiajärjestelmän joustavuutta sektori-integraation avulla, sillä energiasektorit tasapainottavat toistensa kulutus- ja tuotantopiikkejä. Gasgridin nykyiseen siirtojärjestelmään voidaan varastoida hyödynnettävissä olevaa energiaa noin 60 000 MWh, jonka avulla kaasukäyttöisiä, nopeasti säätyviä energiatuotantolaitoksia voidaan operoida tarvittaessa noin vuorokauden ajan.
Joustava energiajärjestelmä tuo merkittäviä kustannussäästöjä ja siten kilpailukykyä
Teknologiayhtiö Wärtsilän yhteistyössä Afryn kanssa laatiman, Suomen energiajärjestelmää koskevan tutkimuksen mukaan suomalaiset sähkönkäyttäjät voivat säästää jopa 1,3 miljardia euroa vuodessa, mikäli energiajärjestelmäämme lisätään 2 gigawattia (GW) joustavaa ja toimitusvarmaa kapasiteettia vuoteen 2030 mennessä.
Gasgridin laskelmien mukaan kaasujärjestelmä tuotti kuluvan vuoden tammikuun ensimmäisellä viikolla Suomen kansantaloudelle 1,5–3,0 miljardin euron säästöt, kun kaasun avulla pystyttiin tukemaan sähkömarkkinaa poikkeuksellisessa vähätuulisessa ja kylmässä säässä, jonka aikana tuotantokapasiteettia oli poissa käytöstä. Kaasujärjestelmämme syöttö- ja siirtokapasiteetti mahdollistaa jo nyt kaasupohjaisen sähkön tuotantokapasiteetin tehokkaan kasvattamisen niin, että sillä pystytään tukemaan siirtymäämme kohti uusiutuvaan pohjautuvaa energiatuotantoa.
Gasgridin tavoitteena on edistää sekä kansallisilla kaasuputkihankkeilla, että Euroopan Unionin kansainvälisillä vetyinfrastruktuurin kehityshankkeilla siirtymää kohti puhdasta energiajärjestelmää. Hankkeilla on merkittävä vaikutus EU:n energiajärjestelmien sisämarkkinoille ja energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle. Niillä lisätään edullista, toimitusvarmaa ja kestävästi tuotettu energiaa sekä vähennetään hiilidioksidipäästöjä Pariisin sopimuksen mukaisesti.