Search
Close this search box.
Yhtiö / Kaasut ja kaasumarkkinat lyhyesti

Kaasumarkkinat

(Kaasujen) alkuperätakuujärjestelmä

EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaan energian loppukäyttäjille on voitava taata energian alkuperä silloin, kun on kyse uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuden tai määrän osoittamisesta. Tämä tehdään myöntämällä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevalle energialle tämän tuotantomäärää vastaava määrä alkuperätakuita ja vastaavasti peruuttamalla ko. määrä alkuperätakuita, kun ko. energiamäärä luovutetaan loppukäyttöön.

Kaasun alkuperätakuita myönnetään Suomessa tuotetuille uusiutuvista energialähteistä peräisin oleville kaasuille ja vedylle.

Venttiiliasema

Siirtoputkistossa on 8–32 km välein venttiiliasemia, joiden linjasulkuventtiileillä voidaan tarvittaessa katkaista kaasun siirto ja jakelu sekä tyhjentää putki kaasusta ulospuhaltamalla. Venttiiliasemia on 166 kappaletta.

Kompressoriasema

Kompressoriasema on asema, jossa nostetaan kaasun painetta ja siten lisätään kaasuverkoston siirtokapasiteettia. Suomessa kompressoriasemat sijaitsevat Imatralla, Kouvolassa ja Mäntsälässä.

Vety

Vety on alkuaine, jota voidaan sen korkean lämpöarvon vuoksi käyttää energiankantajana. Vetyä voidaan valmistaa esimerkiksi erottamalla se vedestä elektrolyysillä tai maakaasun höyryreformoinnilla.

Maakaasu

Maakaasu on fossiilinen polttoaine, joka koostuu lähes kokonaan metaanista. Maakaasua saadaan maansisäisistä öljy- ja kaasukentistä.

Biokaasu

Biokaasu on biomassan mädättämisessä syntyvää kaasua, joka sisältää tavallisesti 40–70 % metaania.
Biokaasua muodostuu jatkuvasti luonnossa, jätevedenpuhdistamoilla ja kaatopaikoilla. Biokaasua valmistetaan myös erilaisin teknisin menetelmin. Jotta biokaasua voidaan syöttää kaasuverkkoon, se pitää jalostaa metaanipitoisuutta korottamalla.

Biokaasu on yksi suomalaisista tavoista tuottaa uusiutuvaa energiaa.

Nesteytetty maakaasu/ LNG

Nestemäiseen olomuotoon jäähdyttämällä muunnettua maakaasua voidaan kuljettaa pitkiä matkoja laivoissa tai rekoissa käyttökohteisiin, joissa se höyrystetään takaisin kaasumaiseksi.

Shipper

Shipper on elinkeinonharjoittaja, joka on rekisteröitynyt markkinaosapuolirekisteriin ja jolle verkonhaltija siirtää kaasumääriä siirto- ja jakeluverkoissa. Shipper voi myös toimia vähittäismyyjänä, biokaasun verkkoonsyöttäjänä, siirtoverkon tai jakeluverkon loppukäyttäjänä ja/tai traderina.

Trader

Trader on markkinaosapuoli, joka harjoittaa tukkukaupankäyntiä kaasusta, mutta ei solmi kapasiteettisopimuksia siirtoverkonhaltijan kanssa eikä käy kapasiteetista jälkimarkkinakauppaa.

Siirtoverkonhaltija

Maakaasumarkkinalaissa siirtoverkonhaltijalla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, joka harjoittaa siirtotoimintaa ja on vastuussa siirtoverkon käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä toiminta-alueellaan, sen yhteyksistä muihin verkkoihin sekä sen varmistamisesta, että verkko pystyy täyttämään kohtuulliset kaasun siirtovaatimukset pitkällä aikavälillä.

Ottokapasiteetti

Ottokapasiteetti kertoo, kuinka paljon energiaa kaasuverkosta voidaan siirtää loppukäyttäjälle, matalapaineisempaan verkkoon tai ulkomaille.

Ottovyöhyke

Ottovyöhykkeellä kaasu siirretään ulos järjestelmästä. Suomesta voidaan viedä kaasua Viroon Balticconnector-kaasuputken kautta. Ottovyöhykkeellä kaasu siirtyy siirtoverkosta loppukäyttäjälle tai matalapaineisempaan verkkoon.

Syöttöpiste

Kaasu virtaa sisään Suomen kaasujärjestelmään syöttöpisteistä ja ulos ottopisteistä. Syöttöpisteitä ovat Imatralla sijaitseva maahantuontipiste Venäjältä, Inkoossa sijaitseva maahantuontipiste Virosta sekä aggregoitu biokaasulaitosten muodostama virtuaalinen syöttöpiste.

Kaasukuukausi

Kaasukuukausi on ajanjakso, joka alkaa kalenterikuukauden ensimmäisen kaasutoimituspäivän alussa ja päättyy
seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisen kaasutoimituspäivän alkamiseen

Kaasupörssi

Kaasupörssi on järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan määrittelemä ja Energiaviraston vahvistama markkinapaikka, jossa toteutuneiden kauppojen hintoja järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija käyttää viitehintoina määritellessään tasepoikkeamamaksuja.
Järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija voi käydä kaasupörssissä kauppaa tasekaasusta tasapainottaakseen Suomen
maakaasujärjestelmää. Kaasupörssi voi myös välittää kauppoja kaasuenergiasta shipperien ja traderien välillä.

Kapasiteettituotteet

Mennäänpä ensin pari askelta takaisin.

Kun syötät kaasua Suomen kaasujärjestelmään, maksat syöttökapasiteetin hinnan kerrottuna kapasiteettilajin hintakertoimella. Syöttökapasiteetin viitehintana käytetään vuosikapasiteettituotteen hintaa.

Kun otat kaasua Suomen kaasujärjestelmästä, maksat ottokapasiteetin hinnan kerrottuna kapasiteettilajin hintakertoimella. Ottokapasiteetin viitehintana käytetään vuosikapasiteettituotteen hintaa. Lisäksi maksat siirretyn kaasumäärän mukaisen hyödyke- eli energiamaksun.

Kapasiteettituotteiden hintakerroin siis on sitä isompi, mitä lyhyemmäksi ajaksi varaat järjestelmän kapasiteettia ottamasi tai syöttämäsi kaasun siirtämiseen.

Datahub

Kaasun vähittäismarkkinoiden avauduttua tiedonvaihto eri markkinaosapuolten liiketoimintaprosessien välillä on lisääntynyt. Lisäksi kaasumarkkinoiden taseselvityksen suorittamiseksi tarvitaan laskentaa. Näitä tiedonvaihto- ja laskentatarpeita varten vähittäismarkkinoille on perustettu keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, Datahub.

Datahubin tavoitteena on toteuttaa kaasumarkkinan edellyttämät liiketoimintaprosessit mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Tariffi

Kaasun siirrosta kannettava maksu.

Nominaatiot

Shipperiltä vaaditaan nominaatioita, joissa ilmoitetaan kaasumäärät, joita shipperit aikovat siirrättää hankkimansa kapasiteetin puitteissa. Useat eri shipperit voivat hankkia kaasua saman pisteen kautta. Nominaatioiden avulla siirtoverkonhaltija selvittää shippereiden kaupallisen taseen.

Määränjako

Määränjaolla tarkoitetaan markkinatoimijalle jaettua kaasumäärää. Määränjakoa käytetään shipperin maksujen määräytymiseen siirtoverkossa sekä taseselvityksen lähtötietoina. Ottovyöhykkeellä ja biokaasun syöttöpisteissä shipperin määränjakona käytetään mittaustietoa. Sen sijaan Balticconnectorissa, Imatran pisteessä sekä LNG:n syöttöpisteessä määränjakona käytetään nominaatioita.

Kaasun siirtoverkosto

Kaasun siirtoverkosto koostuu toisiinsa liitetyistä kaasuputkista sekä niihin kuuluvista laitteista, jotka on tarkoitettu kaasun siirtoon tai jakeluun, ja jonne kaasua syötetään.

Lyhenteet

TSO (lyhenne)

Lyhenne tulee sanoista Transmission System Operator, joka tarkoittaa suomeksi siirtoverkonhaltijaa. Katso tarkemmat tiedot kohdasta siirtoverkonhaltija.

GWh/d (lyhenne)

GWh/d on energian kapasiteettiyksikkö, joka kertoo, kuinka monta gigawattituntia energiaa on mahdollista esimerkiksi tuottaa tai siirtää vuorokauden kuluessa.

EIC-koodit

Energiamarkkinoilla toimivat yhteisöt yksilöivä koodi.

Järjestöt

Vetyklusteri

Suomalaisyritykset ovat perustaneet kansallisen vetyklusterin, jonka tarkoituksena on edistää vetytalouden kehittymistä Suomessa.

Vetyklusterissa on mukana useita vetytalouden kehittämisen kannalta merkittäviä suomalaisia yrityksiä.

ENTSOG

ENTSOG eli European Network of Transmission System Operators for Gas on eurooppalaisten kaasun siirtoverkonhaltijoiden verkosto. Siihen kuuluu kymmeniä siirtoverkonhaltijoita ympäri Eurooppaa. Suomen siirtoverkonhaltijana Gasgrid Finland osallistuu ENTSOGin toimintaan.

European Hydrogen Backbone

European Hydrogen Backbone -aloite koostuu eurooppalaisten kaasuinfrastruktuuriyritysten ryhmästä, jotka työskentelevät yhdessä suunnitellakseen yleiseurooppalaisen vedynsiirtoinfrastruktuurin ilmasto- ja energiatavoitteen saavuttamiseksi.

Kehitys ja kaasujen tulevaisuus

Sektori-integraatio

TEM:n mukaan sektori-integraatio tarkoittaa eri energiasektorien yhdistämistä toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi niin, että ne voivat tasapainottaa toistensa kulutus- ja tuotantopiikkejä. Sektori-integraatiossa muodostuu uudenlaisia linkkejä sektoreiden, energiankantajien, infrastruktuurien ja teknologioiden välillä.
Sektori-integraatio on herättänyt paljon keskustelua uusiutuvan ja sääriippuvaisen sähkön tuotannon yleistyessä.

Synteettinen metaani

Synteettinen metaani on rakenteeltaan identtinen luonnollisen (maakaasun) kanssa, mutta sen valmistamisessa käytetään päästöttömästi tuotettua vetyä ja savukaasuista tai ilmasta talteen otettua hiilidioksidia.

Synteettiset kaasut

Synteettistä kaasua voidaan valmistaa Power-to-Gas-teknologialla, jossa vedestä erotetaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön avulla vetyä. Vedystä metanoidaan metaania ilmasta tai muista lähteistä saatavan hiilidioksidin avulla.

Power-to-Gas-teknologia

Power-to-Gas on teknologia, jolla sähkön avulla erotetaan vedestä vetyä, josta voidaan jalostaa muita kaasuja lisäämällä siihen hiilidioksidia.

Power-to-X

Power-to-X:llä tarkoitetaan teknologioita, joilla sähköä voidaan varastoida synteettisiksi polttoaineiksi tai muuttaa muiksi yhdisteiksi. X tarkoittaa erilaisia tuotteita, joita tällä prosessilla voidaan aikaansaada – esim. lämpöenergiaa, kaasua, muita polttoaineita tai jopa proteiinia elintarvikkeeksi.