Vuosi 2021 on lähtenyt liikkeelle edellisvuoteen verrattuna talvisissa merkeissä. Kylmä alkuvuosi on näkynyt selvästi suurempana kaasun käyttönä kahden ensimmäisen kuukauden osalta. Markkinakehityksen saralla on käynnistetty uusia kehitysprojekteja mm. alkuperätakuujärjestelmän sekä liittymissopimusten osalta. Alueellisen markkinakehityksen osalta olemme yhteistyössä Baltian siirtoverkonhaltijoiden kanssa laatineet alueellisen markkinakehityksen tiekartan. Lue lisää näistä ja muista ajankohtaisista kaasumarkkinauutisista oheisesta uutispaketista.

Sisältö:

• Vuoden 2021 alku ollut kaasun käytön osalta hyvä edellisvuoteen verrattuna
• Gasgrid Finland on käynnistänyt liittymissopimusten päivitysprojektin – lisätietoja maaliskuun loppuun mennessä
• Elering on julkaissut UMM:t ja tiedotteen kompressoriasemia ja Balticconnectorin kapasiteettia koskien
• Alkuperätakuujärjestelmän kehitys
• Taseselvityksen korjauskierros suoritetaan huhtikuussa
• Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ja jatkotoimenpiteet
• Hamina LNG Oy on julkaissut tiedotteen Haminan LNG-terminaalin kaupallisen käyttöönoton aikataulusta
• Gasgrid Finland yhdessä Baltian siirtoverkonhaltijoiden kanssa järjestivät Regional Market Development Council -webinaarin – materiaalit löydettävissä nettisivuiltamme

Vuoden 2021 alku ollut kaasun käytön osalta erittäin hyvä edellisvuoteen verrattuna

Vuosi 2021 on lähtenyt kaasun käytön osalta vauhdikkaasti käyntiin ja kaasun kulutus Suomessa onkin ollut merkittävästi edellisvuotta suurempaa erityisesti kylmästä alkuvuodesta johtuen. Tammikuussa 2021 kaasua käytettiin Suomessa noin 3,8 TWh (vuonna 2020 n. 2,6 TWh) ja helmikuussa noin 3,7 TWh (vuonna 2020 n. 2,4 TWh), joten kahden ensimmäisen kuukauden osalta käyttö on ollut noin 7,5 TWh.

Balticconnectorin käyttöaste on viime vuoden tapaan pysynyt erittäin korkeana. Alkuvuoden aikana noin 23 % maahantuodusta kaasusta tuotiin Balticconnectorin kautta Imatran osuuden ollessa 77 %. Suomen kaasujärjestelmään on liitetty 6 biokaasulaitosta, joista 4 on liitetty siirtoverkkoon ja 2 jakeluverkkoon. Biokaasun syötön osuus on <1% Suomen kaasujärjestelmään syötetystä kaasumäärästä.

Gasgrid Finland on julkaissut markkinadatakatsauksen koskien tammi-helmikuuta 2021.

Lisätetoja antaa: Mika Myötyri, kehityspäällikkö, kaasumarkkinat, mika.myotyri@gasgrid.fi

Gasgrid Finland on käynnistänyt liittymissopimusten päivitysprojektin – lisätietoja maaliskuun loppuun mennessä

Gasgrid Finland on käynnistänyt liittymissopimusten päivitysprojektin uusien liittymisehtojen ja toimintamallien yhteensovittamiseksi. Samassa yhteydessä Gasgrid haluaa yhdessä liittyjien kanssa ajantasaistaa liittymien edellyttämän liittymistehon sekä toimituspaineen, jotta siirtoverkonhaltijalla on oikea käsitys siirtojärjestelmän kapasiteettitarpeesta. Asianmukainen tieto kapasiteettitarpeesta ohjaa Gasgridin verkon suunnittelua.

Kaasu toimitetaan siirtoverkon suorille loppukäytättäjille sekä jakeluverkonhaltijoille siirtoverkon varrella sijaitsevien toimitusasemien kautta, joissa kaasun määrä mitataan ja toimituspaine säädetään asiakaan toivomalle tasolle. Kaasun paineen pudottaminen johtaa kaasun lämpötilan ja siten toimitusvarmuuden alenemiseen ellei kaasua lämmitetä asemalla. Kaasun lämmittämiseksi on toteutettu teknisesti erilaisia malleja, joissa kaasun lämmittäminen perustuu yleisimmin kaasukattilalla tuotettuun lämpöön tai asiakkaan toimittamaan lämpöön. Lämpöenergian lisäksi toimitusasema tarvitsee toimiakseen sähköä, jolla varmistetaan muun muassa aseman kiertovesipumppujen toiminta sekä aseman tiedonsiirtolaitteiston toimintakyky.

Energiavirasto on syyskuussa 2020 vahvistanut päivitetyt liittymisehdot, joiden myötä kaasun toimitusasemien käyttöhyödykkeistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen on muuttunut. Uusien liittymisehtojen nojalla Energiavirasto on päätynyt toimitusasemien käyttöhyödykkeistä aiheutuvien kustannusten kohdalla ratkaisuun, jonka mukaan siirtoverkonhaltijan tulee ensisijaisesti vastata toimitusasemien käyttöhyödykkeistä aiheutuvista kustannuksista. Aikaisemman käytännön mukaan liittyjä vastasi itse suoraan toimitusasemien käyttöhyödykkeiden aiheuttamista kustannuksista. Toisaalta siirtoverkonhaltijan tulee veloittaa toimitusasemien käyttöhyödykkeistä aiheutuvat kustannukset markkinaosapuolilta siirtotariffin käyttöhyödykemaksun kautta. Muutos käyttöhyödykkeistä aiheutuvien kustannusten käsittelyssä tulee toteuttaa vuoden 2021 aikana, ja siksi siirtoverkonhaltija on nostanut vuoden 2021 käyttöhyödykemaksua kattamaan siirtoverkonhaltijalle aiheutuvat arvioidut lisäkustannukset.

Gasgrid Finland tulee tiedottamaan asiasta maaliskuun loppuun mennessä.

Elering on julkaissut UMM:t ja tiedotteen kompressoriasemia ja Balticconnectorin kapasiteettia koskien

Elering on julkaissut seuraavan UMM:n kompressoriasemia koskien: ”Based on information received from the contractor, the commissioning date communicated for 01.04 will not be possible. Please find a letter published to cover more details here: information related to compressor stations.” Voit lukea Eleringin julkaiseman tiedotteen kompressoriasemia koskien tästä.

Elering on julkaissut seuraavan UMM:n Balticconnecotrin kapasiteetteja koskien: ”Elering and Gasgrid have coordinated the capacity for year 2021 taking into account the uncertainty of the commissioning date in previous UMM. Capacity is published on TSOs homepages and transparency platform. During the normal operation period capacity will be in according with the current infrastructure between 28,4 and 39GWh. The information on commissioning of compressor deadline and new technical capacity will be updated as soon as there is certainty regards the deadline of commissioning.”

Alkuperätakuujärjestelmän kehitys

Gasgrid Finland vastaa vapaaehtoisen biokaasusertifikaattijärjestelmän ylläpidosta. Valmistelussa olevan sääntelyn myötä Gasgridista on tulossa uusiutuvan kaasun alkuperätakuujärjestelmän rekisterinpitäjä. Tiedotamme nettisivuillamme järjestelmän kehityksestä.

Lue lisää: Alkuperätakuut

Taseselvityksen 2. korjauskierros suoritetaan huhtikuussa

Kaasun siirron säännöissä (luku 9.5) on taseselvityksen yhteydessä määritetty, että järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija suorittaa lopullisen taseselvityksen jälkeen taseselvityksen korjauskierroksia määrättyinä aikaväleinä. Taseselvityksen 2. korjauskierros suoritetaan ensimmäisen kerran huhtikuussa 2021 – tarkempi päivä ilmoitetaan myöhemmin Portaalin etusivulla. Toisessa korjauskierroksessa käsitellään ajanjakso 1.1.2020 – 1.1.2021.

Lopullisen taseselvityksen jälkeen korjaustarpeita voi aiheuttaa esimerkiksi lopullisen taseselvityksen aikana olleet virheet siirtoverkonhaltijan tai jakeluverkonhaltijan mittauksissa tai puuttuva/virheellinen shipper- tieto kaasun toimituskohteessa. Mikäli näitä virheitä on havaittu taseselvityksen 1. korjauskierroksen jälkeen, huomioidaan ne huhtikuussa suoritettavassa korjauksessa. Lopullisen taseselvityksen tuloksia ei muuteta korjauslaskennan seurauksena.

Kaasumääräkorjauksista voi muodostua laskutettavaa seuraavista komponenteista:

• Tasepoikkeama
• Kapasiteettiylitys
• Hyödykemaksu
• Valmisteverot

Lisätietoja taseselvityksen 1. korjauskierroksen periaatteista löytyy Kaasumarkkinan menettelytapa- ja tiedonvaihto-ohjeesta (luku 7). Nämä pätevät myös taseselvityksen 2. korjauskierroksen osalta siten, että laskennassa huomioidaan lopullisen taseselvityksen lisäksi myös 1. korjauskierroksen tulokset.

Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ja jatkotoimenpiteet

Järjestimme lyhyen asiakastyytyväisyyskyselyn helmikuussa asiakkaillemme. Mittasimme tyytyväisyyttä nettosuositteluindeksillä (NPS) sekä kahdella laadullisella kysymyksellä. Tutkimus perustuu kysymykseen valmiudesta suositella tutkimuksen kohteena olevaa yritystä. Kysely lähetettiin 248 henkilölle, ja siihen vastasi 46 henkilöä. Luotettavuustasolla 90 % tulosten virhemarginaali on otoskoon ja vastaajamäärän pienuuden takia korkea, 11 %. Olennaista Gasgridin kannalta onkin ollut tulkita tarkasti etenkin eri arvosanan valinneiden sanallisia arvioita, sillä ne kertovat parannuskohteista ja vahvistamisen aiheista.

NPS:n tulos kyselyn perusteella on 17, jota voi pitää kohtuullisena suositteluhalukkuutena (”kohtuullinen/passiivinen suositteluhalukkuus”), energia-alan keskiarvoa hieman alempana, mutta silti alalle tuttua tasoa noudattaen. Passiivinen suosittelu tarkoittaa yleisesti, ettei asiakas omaehtoisesti ”puhu hyvää” yrityksestä, mutta kysyttäessä voi antaa miedon puoltavan suosituksen.

Vastauksiin on voinut vaikuttaa ns. ”monopoliasema.” Vastauksissa tuli esille, että kaikki eivät ymmärtäneet suosittelijuuskysymystä, ”kun vaihtoehdot puuttuvat”. Tehdyn analyysin perusteella arvosanaa eniten laskee asiakkaiden kokemus siitä, että palveluissa on vielä kehitettävää, palvelun saamisessa välillä hitautta, palvelujen saavutettavuus hankalaa ja asiakasviestintä välillä sekavaa. Palaute on käsitelty ja vastaanotettu, ja Kaasumarkkinat-yksikössä on käynnissä tai suunnitteilla useita toimenpiteitä tämän kokemuksen parantamiseksi vuoden 2021 aikana.

Moni näkee, että asiat ovat kuitenkin parantuneet merkittävästi Gasgridin toimintahistorian aikana. Iso osa vastaajista piti Gasgridiä tulevaisuussuuntautuneena ja kehitysmyönteisenä yrityksenä. Peruslinja oli siis kehittämiskohteidenkin osalta varovaisen positiivinen.

Jatkamme NPS:n mittausta, mutta kehitämme rinnalle jatkossa myös muita kysymyksiä. Mittaamme tyytyväisyyttä vähintään kerran vuodessa sekä jatkuvalla dialogilla asiakasyhteydenottojen, tapaamisten webinaarien ja asiakaskehitysryhmien avulla. Kiitos vielä kaikille vastanneille!

Hamina LNG Oy on julkaissut tiedotteen Haminan LNG-terminaalin kaupallisen käyttöönoton aikataulusta

Hamina LNG Oy on eilen 4.3.2021 julkaissut tiedotteen Haminan LNG-terminaalin kaupallisen käyttöönoton suunnitellusta aikataulusta. Hamina LNG Oy toteaa tiedotteessaan, että kaasuvuodelle 2022 (1.10.2021- 30.9.2022) vapaana olevaa terminaalikapasiteettia tarjotaan varattavaksi 1.4.2021 alkaen ja yhtiö tulee tiedottamaan terminaalikapasiteettivarausmenettelystä vielä tarkemmin. Gasgrid Finland tiedottaa markkinaa lähempänä kaupallista käyttöönottoajankohtaa LNG:n virtuaalisen syöttökapasiteetin tarjoamisesta Gasgridin järjestelmän kautta. Tällä hetkellä sovellettavien Kaasunsiirron sääntöjen versio 2.0 sisältää LNG:n virtuaalista syöttöpistettä koskevat säännöt mm. kapasiteetin jakamisen sekä nominointien osalta.

Lue lisää: Hamina LNG Oy:n tiedote

Gasgrid Finland yhdessä Baltian siirtoverkonhaltijoiden kanssa järjestivät Regional Market Development Council -webinaarin – materiaalit löydettävissä nettisivuiltamme

Gasgrid Finland yhdessä Baltian siirtoverkonhaltijoiden kanssa järjestivät 18.2. webinaarin koskien alueellisen kaasumarkkinan kehittämistä. Webinaarissa esitettiin alueellista kaasumarkkinakehitystä koskevan kyselyn tuloksia sekä esiteltiin etenemissuunnitelmat niin kansallisen kuin alueellisen kehittämisen osalta. Siirtoverkonhaltijat saivat kyselyn myötä tärkeitä näkökulmia markkinatoimijoilta ja kyselyn tulokset otettiin huomioon tiekarttojen suunnittelussa. Gasgrid kiittää kyselyyn vastanneita.

Siirtoverkonhaltijat syventävät alueellista yhteistyötä niin kaasumarkkinaan kuin siirtojärjestelmien operointiin liittyvissä kysymyksissä. Katso webinaarin esitysmateriaali sekä videotallenne.

Lisätetoja antaa: Mika Myötyri, kehityspäällikkö, kaasumarkkinat, mika.myotyri@gasgrid.fi

Gasgrid Finland Oy on valtionyhtiö, joka toimii järjestelmävastaavana kaasun siirtoverkonhaltijana Suomessa. Tarjoamme asiakkaillemme turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa. Kehitämme aktiivisesti ja asiakaslähtöisesti siirtoalustaamme, palveluitamme ja kaasumarkkinoita edistääksemme tulevaisuuden hiilineutraalia energia- ja raaka-ainejärjestelmää. Lue lisää: www.gasgrid.fi/