Search
Close this search box.
Ajankohtaista / Kaasumarkkinauutiset 5

Kaasumarkkinauutiset 5

Kesähelteet ovat saapuneet suurimpaan osaan Suomea ja kesälomakausi on käsillä. Toinen kvartaali on ollut markkinakehityksen saralla vauhdikas niin kansallisen kuin alueellisen markkinakehityksen osalta.

Kaasumarkkinauutispaketti sisältää seuraavat aiheet:

  • Gasgrid Finland on vahvistanut kaasumarkkinat-yksikön organisaatiota
  • Kaasumarkkinadatakatsaus
  • Balticconnectorin kapasiteetinjakomekanismi
  • Energiavirasto on tehnyt vahvistuspäätöksen kaasudatahubin ehdoista
  • Liittymissopimusten päivittäminen sekä siihen liittyvä kaasun toimitusasemien käyttöhyödykkeiden kompensaatiomalli
  • Haminan LNG-terminaalin liittäminen Suomen maakaasujärjestelmään sekä kaupallisen käyttöönoton valmistelut etenevät
  • Kaasun alkuperätakuujärjestelmän valmistelutilanne Suomessa
  • Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ajankohtaiset
  • Alueellisen markkinakehityksen ajankohtaiset

Gasgrid Finland on vahvistanut kaasumarkkinat-yksikön organisaatiota

Gasgrid Finland on vahvistanut kaasumarkkinat-yksikön organisaatiota Q2/2021 aikana. Vahvistetulla tiimillä pystymme entistä paremmin palvelemaan asiakkaitamme sekä kehittämään kaasumarkkinoita asiakaslähtöisesti. Seuraavat uudet gasgridiläiset ovat aloittaneet tehtävissään touko-kesäkuun aikana:

  • Esa Hallivuori toimii kaasumarkkinat-yksikön päällikkönä. Esa siirtyi Gasgridille Hamina LNG:n toimitusjohtajan tehtävistä. Hänen vastuullaan on Gasgridin kaupalliset prosessit, Gasgridin palveluiden ja kaasumarkkinoiden kehitys sekä asiakasrajapinta kokonaisuudessaan.
  • Kaasumarkkinat-yksikössä asiakaspalvelupäällikön tehtävissä toimii Niina Heiskanen. Niinan päätehtäviin kuuluvat asiakaspalvelun koordinointi ja kehitys, asiakkuuksienhallinta sekä asiakasrajapintatoiminta ja näiden toimintamallien kokonaisvaltainen kehittäminen läpi yhtiön tehokkaan ja asiakkaita parhaiten palvelevien toimintamallien löytämiseksi. Niina vastaa jatkossa myös markkinoille rekisteröitymis- ja roolimuutosprosesseista sisältäen myös mm. vakuushallinnan ja sen toimintamallien kehittämisen. Niina siirtyi meille Hamina Energian talouspäällikön tehtävistä.
  • Kaasumarkkinat-yksikössä palvelupäällikön (alkuperätakuut, uusiutuvat kaasut) tehtävissä on aloittanut Heli Haapea. Helin päätehtäviin kuuluvat alkuperätakuujärjestelmän ja palvelun kehittäminen sekä operointi sekä uusiutuvien kaasujen regulaatio ja markkinoiden kehitys. Heli siirtyi meille Suomen Kiertovoima ry:ltä.

Lisäksi Kaasumarkkinat-yksikössä ja asiakasrajapinnassamme jatkavat huippuasiantuntijamme: palvelupäällikkö Tiina Niinimäki kaupallisten it-järjestelmien ja markkinapalveluiden vastuullisena palvelukehittäjänä, Anni Nuppunen roolissaan operaatio- ja tasepalveluasiantuntijana ja Mika Myötyri kaasumarkkinoiden kehityspäällikkönä vastaten kaupallisista prosesseista, tariffeista sekä kaasumarkkinoiden kehityksestä ja näihin liittyvistä kehityshankkeista (säännöt, markkinamalli, jne.).

Kaasumarkkinadatakatsaus

Toukokuussa 2021 kaasun käyttö oli noin 1,1 TWh, mikä oli huomattavasti matalammalla tasolla verrattuna viime vuoden toukokuuhun, jolloin käyttö oli noin 1,7 TWh. Kaasun käyttöön laskevasti vaikuttivat osaltaan useat seisokit kaasun loppukäyttökohteissa sekä kaasuenergian ja päästöoikeuksien suhteellisen korkea hintataso. Balticconnectorissa ruuhka on helpottanut, ja Virossa sijaitsevien Puiatun ja Paldiskin kompressoriasemien kaupallinen käyttöönotto tapahtui toisen kvartaalin aikana. Puiatun kompressoriaseman käyttöönotto tapahtui 29.4.2021 ja Paldiskin 19.6.2021. Aikavälillä 1.1.-30.6.2021 kaasua on käytetty noin 14,8 TWh.

Suomen, Viron ja Latvian muodostaman alueellisen tariffivyöhykkeen tasolla toukokuu oli mielenkiintoinen kuukausi, kun Latviassa sijaitsevan Incukalnsin kaasuvaraston tyhjennyskausi päättyi ja täyttökausi käynnistyi toukokuun alusta. Merkittävimmät kaasumäärät alueelliseen tariffivyöhykkeeseen syötettiin Viron ja Venäjän välillä sijaitsevan Luhamaan rajapisteen kautta.

Lisätietoja löydät Gasgrid Finlandin kuukausittain julkaisemasta kaasumarkkinadatakatsauksesta nettisivuiltamme.

Balticconnectorin kapasiteetinjakomekanismi

Kaasumarkkinoiden avaamisesta ja Balticconnector-yhdysputken käyttöönotosta alkaen Balticconnectorisa on sovellettu nk. implisiittistä kapasiteetinjakomekanismia, jossa sekä kapasiteetti että vastaava kaasumäärä jaetaan samanaikaisesti perustuen vahvistettuihin nominaatioihin. Energiaviraston viime vuonna tekemä vahvistuspäätös Balticconnectorin kapasiteetinjakomekanismin ehdoista koskee kalenterivuotta 2021. Gasgrid Finland toimittti 29.4.2021 selvityksen Energiaviraston 30.11.2020 tekemän vahvistuspäätöksen mukaisesti. Selvityksen yhteydessä Gasgrid pyysi Energiavirastolta lausuntoa siitä, voidaanko nykyistä kapasiteetinjakomekanismia jatkaa vuonna 2022, vai tuleeko kapasiteettihuutokauppamekanismi ottaa käyttöön. Gasgridin tekemä selvitys löytyy tästä.

Energiavirasto toimitti 25.5.2021 Gasgridille lausunnon, jossa Energiavirasto totesi pitävänsä perusteltuna Gasgridin ehdotusta jatkaa voimassa olevalla kapasiteetinjakomenetelmällä vuonna 2022. Lausunnossaan Energiavirasto pyysi Gasgridiä toimittamaan kapastieetinjakomekanismin ehdot vahvistettavaksi viimeistään 6.9.2021, jotta ehtojen julkiselle kuulemiselle ja käsittelylle jää riittävästi aikaa. Löydät Energiaviraston lausunnon tästä.

Gasgrid tiedottaa markkinaosapuolia Balticconnectorin kapasiteetinjakomenetelmään liittyvästä kehityksestä. Lisätietoja aiheesta antaa Gasgridin kehityspäällikkö Mika Myötyri: mika.myotyri@gasgrid.fi.

Energiavirasto on tehnyt vahvistuspäätöksen kaasudatahubin ehdoista

Energiavirasto on 24.6.2021 tehnyt vahvistuspäätöksen kaasudatahubin ehdoista.

Maakaasumarkkinoiden avautumisen myötä siirryttiin keskitettyyn tiedonvaihtoon maakaasun vähittäismarkkinoiden keskeisten markkinaprosessien, kuten myyjänvaihtojen ja muuttojen toteuttamisessa sekä mittaustietojen välityksessä. Tätä varten perustettiin kaasudatahub, jonka toiminnasta Gasgrid vastaa. Vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat hoitavat markkinaprosessinsa kaasudatahubin kautta. Gasgridillä on lakiin perustuva monopoliasema näiden palvelujen tuottamisessa, joten palvelujen ehdot ja hinnoittelumenetelmät vahvistetaan Energiaviraston toimesta ennen niiden käyttöönottoa.

Lisätietoja kaasudatahubin ehdoista antaa Gasgridin kehityspäällikkö Mika Myötyri: mika.myotyri@gasgrid.fi.

Liittymissopimusten päivittäminen sekä siihen liittyvä kaasun toimitusasemien käyttöhyödykkeiden kompensaatiomalli

Gasgrid järjesti 31.3.-30.4.2021 liittymäasiakkailleen kuulemisen koskien liittymissopimusten päivitystä ja siihen liittyvää kaasun toimitusasemien käyttöhyödykkeiden kompensaatiomallia. Gasgrid laati vastaanotettuihin lausuntoihin vastineen, joka julkaistiin nettisivuillamme toukokuu lopussa.Löydät vastineen kokonaisuudessaan tästä.

Gasgrid viimeistelee käyttöhyödykkeiden kompensaatiomallin kuulemisesta saadun palautteen perusteella. Energiaviraston viime syksynä vahvistamien uusien liittymisehtojen myötä Gasgrillä on tarve päivittää asiakkaiden olemassa olevat liittymissopimukset uuden kompensaatiomallin lisäksi. Kun kompensaatiomallista ja liittymissopimuksesta on laadittu valmiit versiot, Gasgrid käynnistää liittyjäasiakkaiden kanssa varsinaisen päivitysprosessin. Liittyjäasiakkaiden kanssa käytävät sopimuspäivitykset arvioidaan toteutettavan kesälomakauden jälkeen elo-syys-lokakuussa. Sopimuspäivitysten yhteydessä liittyjäasiakkaiden kanssa ajantasaistetaan liittymien edellyttämä

liittymisteho sekä toimituspaine. Näiden tietojen ajantasaistaminen parantaa Gasgridin käsitystä siirtojärjestelmän kapasiteettitarpeesta. Samassa yhteydessä kysytään tarpeesta kaasun hajustamiselle.

Tavoite on saada solmittua päivitetyt liittymissopimukset liittyjäasiakkaiden kanssa lokakuun loppuun mennessä. Gasgrid tulee suorittamaan ensimmäisen mittariluennan lokakuun aikana. Mittariluennan perusteella kullekin liittyjäasiakkaalle kompensoitavat määrät saadaan laskettua sovellettavan kompensaatiomallin perusteella.

Lisätietoja aiheesta antaa Gasgridin asiakaspäällikkö Niina Heiskanen: niina.heiskanen@gasgrid.fi.

Haminan LNG-terminaalin liittäminen Suomen maakaasujärjestelmään sekä kaupallisen käyttöönoton valmistelut etenevät

Haminan LNG-terminaalin liittäminen Suomen maakaasujärjestelmään etenee ja putkiyhteyksien rakennustyöt ovat käynnissä. Rakennustyöt tehdään Gasgrid Finlandin ja Haminan Energia Oy:n yhteishankkeena. Hamina-LNG on maaliskuussa 2021 tiedottanut, että LNG-terminaalin käyttöönoton tavoiteaikataulu on kaasuvuosi 2022 (1.10.2021-30.9.2022). Kaasuvuodelle 2022 LNG-terminaalin asettama vapaana oleva terminaalikapasiteetti on ollut tarjolla kaikille markkinaosapuolille 1.4.2021 alkaen.

Gasgrid Finland tulee asettamaan tarjolle syöttökapasiteettia LNG:n virtuaaliseen syöttöpisteeseen, kun terminaalin kaupallinen käyttöönottoaikataulu Suomen kaasujärjestelmään on varmistunut. Gasgrid tulee tarjoamaan syöttökapasiteettia LNG:n virtuaaliseen syöttöpisteeseen varausjärjestysmenettelyä käyttäen. Gasgrid asettaa tarjolle standardikapasiteettituotteet: vuosi-, kvartaali-, kuukausi-, päivä- ja päivänsisäiset kapasiteettituotteet. Gasgrid tulee tiedottamaan markkinaosapuolia erikseen, kun kapasiteetti LNG:n virtuaaliseen syöttöpisteeseen asetetaan tarjolle.

Lisätietoja Gasgrid Finlandin tarjoamasta kapasiteetista löydät Kaasunsiirron sääntöjen luvusta 5.

Kaasun alkuperätakuujärjestelmän valmistelutilanne Suomessa

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energian alkuperätakuista (HE 87/2021 vp) on annettu eduskunnalle 12.5.2021. Eduskuntakäsittely siirtyy syksylle eli laki ei ole tulossa voimaan ehdotetun mukaisesti 30.6.2021.

EU:n uusiutuvan energian direktiivin (RED II) mukaan energian loppukäyttäjille on voitava taata energian alkuperä silloin, kun on kyse uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuden tai määrän osoittamisesta. Tämä tehdään myöntämällä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevalle energialle tämän tuotantomäärää vastaava määrä alkuperätakuita ja vastaavasti peruuttamalla ko. määrä alkuperätakuita, kun ko. energiamäärä luovutetaan loppukäyttöön.

Gasgrid Finland tulee ylläpitämään kaasun alkuperätakuujärjestelmää. Alkuperätakuurekisterin vaatima sähköinen järjestelmä otettaneen käyttöön loppuvuodesta 2021. Alkuperätakuulain käsittelyn viivästyminen saattaa tuoda muutoksia aikatauluun. Kaasun alkuperätakuujärjestelmään liittyminen edellyttää sopimusta Gasgrid Finlandin kanssa. Kaasun alkuperätakuujärjestelmään pääsee liittymään ja varsinainen alkuperätakuiden käsittely alkaa todennäköisesti loppuvuoden aikana.

Biokaasusertifikaatin haltijan ilmoituksesta Gasgrid Finland voi muuttaa alkuperätakuulain voimaan tullessa tai sen jälkeen biokaasusertifikaattirekisteriin merkityn biokaasusertifikaatin alkuperätakuuksi. Nykyisin käytössä oleva biokaasusertifikaattijärjestelmä on tarkoitus ajaa alas, kun biokaasusertifikaateille ei ole enää tarvetta. Viimeiset biokaasusertifikaatit myönnettäneen 31.12.2021 tuotetulle biokaasulle. Biokaasusertifikaattijärjestelmä ajetaan siten alas viimeistään kesäkuun lopussa 2023.

Gasgrid Finlandin laatimat alkuperätakuujärjestelmän säännöt ovat markkinaosapuolten kommentoitavana 20.8.2021 asti. Energiavirasto hyväksyy ehdot syksyn aikana alkuperätakuulain voimaantulon jälkeen. Energiavirasto hyväksyy myös palvelun hinnoitteluperusteet.

Gasgrid Finland tiedottaa nettisivuillaan valmistelun etenemisestä ja sivuille tullaan lisäämään muun muassa ehdot, sopimuspohjat ja palveluhinnasto. Sivuilla on myös Q&A -osio, josta löytää vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin.

Gasgrid järjesti ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kaksi tiedotustilaisuutta kaasujen alkuperätakuujärjestelmän kehityksestä. Voit katsoa tilaisuuksien materiaalit ja tallenteet täältä. Seuraava tiedotustilaisuus alkuperätakuujärjestelmän kehityksestä pidetään tiistaina 7.9.2021 klo 12.

Lisätietoja aiheesta antaa Gasgridin palvelupäällikkö Heli Haapea: heli.haapea@gasgrid.fi

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ajankohtaiset

Gasgrid perusti elokuussa 2020 tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintansa (TKI). Ensimmäisen melkein kokonaisen TKI-vuoden aikana olemme kehittäneet TKI-toimintatapojamme, rakentaneet yhteistyöverkostoa ja käyneet useita keskusteluita asiakkaidemme sekä sidosryhmiemme kanssa. Olemme myös aloittaneet ensimmäiset TKI-projektit ja projektien valmistelun.

Keväällä 2021 liityimme myös European Hydrogen Backbone -aloitteeseen, johon kuuluu 23 kaasun siirtoverkko-operaattoria. Ryhmä kehitti vision eurooppalaisen vetyverkon kehittymisestä. Me osallistuimme vision kehitykseen erityisesti Suomen ja Itämeren alueen ympäristön vision kehityksen osalta yhteistyössä Eleringin ja Nordion Energin kanssa. Visio julkaistiin huhtikuussa 2021, jonka jälkeen ryhmä jatkoi syvällisemmän vedyn kysynnän, tarjonnan ja energian siirtoa koskevan analyysin teolla. Analyysi julkaistiin 15.6.2021.

Gasgrid on vuoden aikana tehnyt yhteistyöstä myös Baltian alueen kaasun siirtoverkko-operaattorien kanssa vetyselvityksen valmistelemiseksi. Selvityksen tavoitteena on tutkia minkälaisia vaikutuksia vedyn syötöllä maakaasuverkkoon on. Olemme myös osallistuneet Työ- ja elinkeinoministeriön perustaman sektori-integraatioasiantuntijaryhmän työhön. TEM julkaisee sektori-integraatioloppuraportin kesäkuussa 2021.

Lisätietoja aiheesta antaa Gasgridin Strateginen analyysi & TKI -yksikön päällikkö, Sara Kärki: sara.karki@gasgrid.fi.

Alueellisen markkinakehityksen ajankohtaiset

Gasgrid Finland on jatkanut aktiivista kehittämistyötä yhdessä Baltian siirtoverkonhaltijoiden kanssa tavoitteena edistää alueellisen kaasumarkkinan kokonaisvaltaista toimivuutta. Siirtoverkonhaltijat ovat muodostaneet useita työryhmiä markkinan kokonaishyötyjen kasvattamiseksi.

Siirtoverkonhaltijat ovat lisänneet yhteistyötä operatiivisten suunnitelmien osalta tavoitteena minimoida turvallisuuden ja toimitusten luotettavuuden kannalta kriittisten huoltotoimenpiteiden vaikutus markkinalle tarjottaviin siirtopalveluihin ja tuottaa markkinalle avoimesti ja ennakoidusti tietoa alueellisen järjestelmän käytettävyydestä. Koordinoitu huolto- ja kunnossapitosuunnitelma julkaistaan loppukesästä.

Tulevaisuuden kaasujen osalta on käynnistetty siirtoverkonhaltijoiden muodostama työryhmä, jonka tavoite on viedä eteenpäin uusiin kaasuihin, kuten vetyyn, liittyviä kokonaisuuksia. Markkinasääntöjen harmonisaatiota on lisätty ja kaikki alueen siirtoverkonhaltijat ovat alkaneet vuoden alsuta julkaista UMM (Urgent Market Message)-viestejä keskitetysti GET Balticin UMM-alustan kautta.

Suomen, Viron ja Latvian siirtoverkonhaltijat ovat muodostaneet alueellisen syöttötariffivyöhykkeen vuoden 2020 alusta alkaen. Suomi-Baltia-alueen siirtoverkonhaltijat ovat jatkaneet selvitystyötä tavoitteena löytää ratkaisu neljä maata kattavasta alueellisesta tariffivyöhykkeestä. Seuraavassa alueellisen kaasumarkkinan kehittämistä koskeva tiekartta:

Gasgrid Finland Oy on valtionyhtiö, joka toimii järjestelmävastaavana kaasun siirtoverkonhaltijana Suomessa. Tarjoamme asiakkaillemme turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa. Kehitämme aktiivisesti ja asiakaslähtöisesti siirtoalustaamme, palveluitamme ja kaasumarkkinoita edistääksemme tulevaisuuden hiilineutraalia energia- ja raaka-ainejärjestelmää. Lue lisää: www.gasgrid.fi/

Gasgrid Finland on valtionyhtiö, joka toimii järjestelmävastaavana kaasun siirtoverkonhaltijana Suomessa. Tarjoamme asiakkaillemme turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa. Kehitämme aktiivisesti ja asiakaslähtöisesti siirtoalustaamme, palveluitamme ja kaasumarkkinoita edistääksemme tulevaisuuden hiilineutraalia energia- ja raaka-ainejärjestelmää. Lue lisää: www.gasgrid.fi/

Jaa: