Kaasuvuosi 2022-2023 alkaa lähestyä loppuaan ja vuoden vaihteessa Suomen avoin kaasumarkkina on ollut toiminnassa neljän vuoden ajan. Näihin neljään vuoteen on mahtunut markkinatapahtumia äärilaidasta toiseen, ja kaasumarkkinamallin toimivuutta on testattu toden teolla lyhyen avoimen markkinan historian aikana. Tässä katsauksessa keskitytään kuluvan kaasuvuoden tapahtumiin sekä tulevan talven näkymiin.
Kaasuvuosi 2022-2023
Ennen viime talvea energiamarkkinoiden näkymät olivat huolestuttavat ja uutisointi energian riittävyydestä oli keskiössä. Ennen talvea Gasgrid järjesti markkinaosapuolille asiakastilaisuuksia, joissa käytiin läpi erityisesti toimitusvarmuusasetuksen mukaisen ennakkovaroitustason sekä hälytys- ja hätätilan toimintamalleja ja kullekin markkinaosapuolelle, viranomaiselle sekä järjestelmävastaavalle siirtoverkonhaltijalle kuuluvia vastuita. Kaasun käyttö oli käynnissä olevan kaasuvuoden alussa poikkeuksellisen matalalla, kun lokakuun 2022 kaasun käyttö oli vain n. 0,5 TWh, mikä oli 3–5 kertaa matalampi verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset olivat nähtävissä markkinaosapuolten sekä kaasun käyttäjien varautumisessa tulevaan talveen energiakriisin keskellä. Näihin aikoihin kaasuenergian hintataso oli poikkeuksellisen korkealla ja Suomen markkina-alueen hintaindeksi oli n. 200 €/MWh tasolla, mikä luonnollisesti vaikutti laskevasti kaasun käyttömääriin.
Haminan LNG-terminaali liittyi osaksi Suomen kaasujärjestelmää lokakuun 2022 alusta alkaen tarjoten vaihtoehtoisen kaasun maahantuontireitin Balticconnectorille, joka tätä ennen oli useiden kuukausien ajan toiminut ainoana maahantuontireittinä. Samanaikaisesti Inkoon LNG-terminaalin tekniset sekä kaupalliset toiminnot olivat hyvin intensiivisessä vaiheessa tavoitteena saada liitettyä terminaali osaksi Suomen kaasujärjestelmää äärimmäisen tiukalla aikataululla vuodenvaihteeseen mennessä. Näin tapahtuikin ja talven aikana Inkoon LNG-terminaali takasi Suomen huoltovarmuutta useaan otteeseen.
Helmi-maaliskuussa 2023 koettiin talven kylmimmät päivät. Samanaikaisesti kaasuenergian hintataso oli jo talven aikana ollut laskusuunnassa, kun Euroopan kaasumarkkinoilla oli huojentumisen tunteita suhteellisen leudon talven johdosta, mikä piti Euroopan kaasuvarastot pelättyä paremmalla tasolla. Talven aikana Balticconnector toimi keskeisenä maahantuontireittinä. Inkoon LNG-terminaalin normaali kaupallinen toiminta terminaalikäyttäjien varaamien kapasiteettien ja päivittäisten kaasutusten osalta lähti käyntiin huhtikuussa, joten Inkoon LNG-terminaali toimi talven aikana ensisijaisesti huoltovarmuuden takaajana. Balticconnector oli kylmimpinä jaksoina ruuhkainen ja kaasun kysyntä ylitti maahantuontikyvyn muutamina päivinä selvästikin.
Järjestelmävastaavana Gasgrid vastaa Suomen kaasujärjestelmän fyysisestä ja kaupallisesta tasapainosta. Imatran toimitusten päättyminen ja kaksi uutta LNG-terminaalia muuttivat Suomen kaasujärjestelmän tasehallinnan toimintaympäristöä merkittävästi ja järjestelmävastaavan keinot tasehallinnan varmistamiseksi vähenivät. Tarve taseohjaustoimille lisääntyivät ja kaasujärjestelmä oli aiempaa alttiimpi ohjautumaan kriittisille tasoille vähentyneen jouston myötä. Tämä on kaasuvuoden aikana näyttäytynyt huomattavasti dynaamisempana taseohjauksena, kun järjestelmävastaavana Gasgrid on joutunut muutamaan otteeseen tekemään voimakkaitakin taseohjaustoimenpiteitä kaasujärjestelmä tasapainon ylläpitämiseksi. Erityisen herkkiä tilanteita tasehallinnan näkökulmasta ovat olleet talvipäivät, jolloin kaasun käyttö on ollut samalla tasolla maahantuontikapasiteetin kanssa. Pariin otteeseen kaasun käyttö oli jopa markkinalle tarjottua syöttökapasiteettia suurempaa, mutta voimakkailla taseohjaustoimenpiteillä sekä putkilinjavaraston mahdollistaman jouston avulla tilanteista selvittiin ja toimitusvarmuus kaasun käyttäjille taattiin läpi talven.
Huhtikuussa Inkoon LNG-terminaalin kaupallinen toiminta lähti toden teolla käyntiin ja terminaalin kautta syötetyllä kaasulla katettiin osa Suomen ja Baltian kaasun kysynnästä sekä siirrettiin Latviassa sijaitsevaan Incukalnsin kaasuvarastoon. Inkoon LNG-terminaali on syöttänyt kaasua Suomen kaasuverkkoon käytännössä yhtäjaksoisesti noin puolen vuoden ajan. Tässä ajassa kaasua on siirretty terminaalista n. 10 TWh verran. Balticconnectorissa kaasuvirtauksen suunta on ollut huhtikuusta alkaen pääasiassa Suomesta Viron suuntaan johtuen markkinaosapuolten merkittävistä siirtotarpeista etelän suuntaan. Huolimatta siitä, että kaasuvirtauksen suunta on ollut pääasiassa etelän suuntaan, ovat markkinaosapuolet päivittäin siirtäneet kaasua kaupallisesti Virosta Suomen suuntaan. Balticconnectorin ollessa kahdensuuntainen putkiyhteys Gasgrid vastaanottaa nominaatioita eli kaasun siirtopyyntöjä markkinaosapuolilta molempiin suuntaan. Kun huomioidaan molempiin suuntiin tehdyt nominaatiot ja lasketaan nämä yhteen, määräytyy kaasuvirtauksen fyysinen suunta. Toisin sanoen kaasun siirtopyynnöt ovat Balticconnectorissa olleet suurempia etelän kuin pohjoisen suuntaan.
Kesä 2023 oli poikkeuksellinen, kun Balticconnector ei ollut markkinaosapuolten käytettävissä yli kuukauteen Baltian siirtojärjestelmässä tehtyjen putkihuolto ja -kunnossapitotöiden vuoksi. Tänä jaksona Suomen kaasumarkkina oli jälleen uudessa tilanteessa, kun Suomen kaasun käyttö katettiin Inkoon ja Haminan LNG-terminaalien avulla. Tämä oli jälleen suuri ponnistus markkinaosapuolille, kun yksi keskeinen maahantuontireitti oli kokonaan pois käytöstä ja kaasutoimitukset asiakkaille oli katettava vaihtoehtoisten ratkaisujen avulla. Kokonaisuudessaan jakson aikana kaasumarkkina toimi hyvin, vaikka jakson aikana Suomen markkina-alueen likviditeetti oli hyvin rajallinen, mikä hankaloitti markkinaosapuolten tasehallintaa ja reagointia mahdollisille nopeille kaasun kysynnän muutoksille. Jakso oli varsin haastava tasehallinnan näkökulmasta myös Gasgridille, koska joustoelementit olivat entistä rajallisemmat. Heinäkuun jälkeen Balticconnector oli jälleen käytössä ja kapasiteetti riitti hyvin vastaamaan markkinan kysyntään.
Kuukausitasolla tarkasteltuna kaasun käyttö on huhtikuusta alkaen ollut suurempaa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Erityisesti elokuun käyttö ylitti edeltävän vuoden tason selvästi (yli 40 %). Elo- ja syyskuun aikana sähkön hintatasot ovat ajoittain olleet korkealla erityisesti silloin, kun samanaikaisesti ovat toteutuneet ydinvoimalaitosten vuosihuollosta, rajoitettu sähkönsiirtokapasiteetti maiden välisissä rajayhteyksissä sekä tyynet sääolosuhteet. Tämä on näkynyt ajoittaisena kaasun käytön kasvuna, kun kaasua on käytetty sähköntuotannon tarpeisiin. Elo-syyskuun aikana Suomen kaasun käytön pääosin teollisuuskäytöstä koostuva pohjakuorma (‘baseload’) on asettunut tasolle 30 GWh/päivä.
Syyskuun puolen välin näkymä tulevasta talvesta
Syyskuun aikana Gasgridin siirtoliiketoiminnassa katseet ovat kääntyneet jo tulevaan talveen, vaikka vielä paikoin mittaillaan kesäisiäkin lämpötiloja. Suurimpia muutoksia verrattuna tulevan talven näkymää suhteessa edeltävään ovat Inkoo LNG:n syöttöpisteen kaupallinen valmius n. 140 GWh/päivä kapasiteetillaan sekä huomattavasti matalampi kaasuenergian hintataso. Talvikaudella 22/23 kaasuenergian hintaindeksi Suomen markkina-alueella oli luokkaa 95 €/MWh, kun Länsi-Euroopan markkinoiden talven futuurit ennakoivat hieman 50 €/MWh yläpuolella olevaa hintatasoa.
Koska kuluvan kaasuvuoden aikana Incukalnsin kaasuvarastoa on täytetty huomattavasti edeltävää vuotta enemmän kesän ja talven välisestä suuresta hintaerosta sekä parantuneen alueellisen kapasiteettitilanteen takia. Syyskuun puolessa välissä Incukalnsin varaston täyttöaste lähenteli jo 90 %:a, kun edeltävänä vuonna täyttöaste oli korkeimmillaan 60 % marraskuun 2022 puolessa välissä. Tällä hetkellä Euroopan kaasuvarastojen tilanne kokonaisuudessaan on selvästi edellistä talvea parempi, kun EU:n kaasuvarastot ovat keskimäärin syyskuun puolen välin tilanteessa n. 95 % täynnä.
Incukalnsin kaasuvaraston korkea täyttöaste viittaa siihen, että markkinaosapuolet tulevat siirtämään varastoimaansa kaasua loppukäyttäjien tarpeisiin talvikaudella. Suomen tapauksessa tämä tarkoittaisi merkittävää käyttöastetta Balticconnectorin kapasiteetille. Haminan ja Inkoon LNG-terminaalit tarjoavat vaihtoehtoiset maahantuontireitit. Haminan LNG-terminaalin osalta on käynnissä vuosikapasiteetin varausprosessi tulevalle kaasuvuodelle. Hamina LNG:n syöttöpisteen kapasiteetti on 6 GWh/päivä. Inkoon LNG-terminaalista tulee tapahtumaan syöttöä Suomen kaasuverkostoon kaasuvuoden alusta alkaen aina marraskuun loppupuolelle saakka – joskin ennen lokakuun puolta väliä päivittäiset kaasutusmäärät ovat varsin maltillisia (20–30 GWh/päivä) suhteessa Inkoo LNG:n syöttöpisteen tekniseen kapasiteettiin Viron ja Latvian alueella tehtävien putkihuoltotöiden vuoksi. Floating LNG Terminal Finland päivittää kaasutusaikataulua säännöllisesti. Tämän hetken näkymän mukaan talvikaudelle ei ole varattu terminaalin kapasiteettia, mutta nk. spot slotit ovat edelleen varattavissa, joten tilanne voi tältä osin muuttua.
Loka-marraskuun aikana Virossa ja Latviassa tehdään pakolliset huolto-kunnossapitotyöt, jotka pienentävät merkittävästi Balticconnectorin kapasiteettia Virosta Suomen suuntaan ja leikkaavat kapasiteetin kokonaan Suomesta Viron suuntaan. Inkoon LNG-terminaalin ajantasainen kaasutusaikataulu löytyy tästä, alueellinen huolto-kunnossapitosuunnitelma löytyy tästä: linkki sekä ajantasaiset kapasiteettitiedot tästä: linkki.
Latvian ja Liettuan välinen siirtokapasiteetti on kasvanut 90 GWh/päivä tasolle. Niin kutsutun ELLI-projektin (Enhancement of Latvia-Lithuania Interconnection) valmistuttua Baltian siirtojärjestelmän kyky siirtää kaasua pohjoiseen tulee parantumaan, millä tulee olemaan Balticconnectorin kapasiteettia nostava vaikutus. Tämän hetken näkymän mukaan projekti olisi valmistumassa vuoden vaihteeseen mennessä, mutta tämän osalta tiedotetaan markkinaosapuolia heti, kun Liettuan ja Latvian siirtoverkonhaltijoilta on selvyys aikataulun osalta. Siirtoverkonhaltijat tulevat tiedottamaan kapasiteettiin liittyvistä asioista UMM-alustan kautta.
Gasgrid yhdessä Eleringin kanssa on tekemässä päivityksiä Balticconnectorin kapasiteetinjakomekanismin ehtoihin. Siirtoverkonhaltijoiden ensisijainen tavoite on kehittää mallia siihen suuntaan, että kaupallinen mekanismi mahdollistaa teknisen siirtokyvyn tehokkaan käytön tilanteessa, jossa siirtopyyntöjä (nominaatioita) on kahdensuuntaisessa putkiyhteydessä molempiin suuntiin esimerkiksi tilanteessa, jossa markkinaosapuolilla on samana kaasutoimituspäivänä siirtotarve Inkoon ja/tai Hamina LNG-terminaalista etelään sekä Latvian kaasuvarastosta pohjoiseen. Siirtoverkonhaltijat ovat käyneet syyskuun lopulla keskusteluja sääntelyviranomaisten kanssa ja tavoite on käynnistää julkinen kuuleminen lokakuussa. Samanlainen aikataulu on myös tasehallinnan ehtojen päivitysten osalta, joten myös tältä osin markkinaosapuolia tullaan kuulemaan lokakuussa.
Lisätietoja aiheesta antaa Markkina ja Asiakkuudet -yksikön päällikkö Mika Myötyri: mika.myotyri@gasgrid.fi
