Gasgrid Finland Oy ja Viron kaasuverkonhaltija Elering AS havaitsivat 8.10.2023 aamuyöstä epätavallista paineen laskua maiden välillä kulkevassa merenalaisessa Balticconnector-kaasuyhdysputkessa. Putkiosuus eristettiin pian havainnon jälkeen sulkemalla Balticconnectorin venttiilit. Epätavallisen paineen laskun vuoksi oli perusteltua epäillä tapahtuneen syyksi merikaasuputken vauriota ja siitä seurannutta vuotoa. Putkiosuudessa todennetun vaurion aiheuttama kaasuvuoto pysähtyi putkiosuuden eristämisen ja venttiilien sulkemisen myötä. Tällä hetkellä Suomen ja Viron välinen kaasun putkisiirto on keskeytynyt. Suomen kaasujärjestelmän tila on vakaa, ja kaasun saanti turvattu Inkoon ja Haminan LNG-terminaaleista.
Gasgrid Finlandin Inkoon LNG-terminaalista vastaava tytäryhtiö, Floating LNG Terminal Finland Oy asetti Inkoon terminaalin varaustilanteen tauolle 9.10.2023 (tiedote: Suomen kaasujärjestelmän tila on vakaa ja kaasun saanti turvattu), jotta voitiin varmistaa, että terminaalista tarjottavat kapasiteetit ovat optimoituja tukemaan Suomen kaasunsaantia ja markkinatoimijoiden tarpeita Balticconnector-kaasuyhdysputken vaurioitumisen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Toimenpide on normaali, ja sillä varmistetaan terminaalisäännöstön mukainen terminaalin käyttäjien tasapuolinen kohtelu.
Balticconnector-putken ollessa poissa käytöstä, Suomen kaasun siirtoverkosta vastaava Gasgrid Finland ohjeisti myös markkinatoimijoita, joita voivat olla esimerkiksi energiayhtiöt ja tukkumyyjät, varmistamaan tarvitsemansa kaasun saanti tilaamalla se Inkoon tai Haminan LNG-terminaaleihin, jotta kaasun saannin jatkuvuus olisi turvattu tulevana talvikautena Suomessa.
Terminaalista varataan kapasiteettia, eli sloteja
Terminaali on tilavuudeltaan noin 151 000 kuutiometriä ja vastaa täyteen lastattuna noin 68 000 tonnia LNG:tä, eli nesteytettyä maakaasua. Määrä tarkoittaa noin 1 050 GWh energiaa, joka on hieman enemmän kuin Helsingin kotitalouksien vuotuinen sähkönkulutus (lähde: Motiva, Teho- ja energiayksiköt, Sähkön hankinta ja kulutus Suomessa). Terminaalissa voidaan höyrystää 9 000 tonnia LNG:tä päivässä. Määrä tarkoittaa 140 GWh energiaa päivittäin vastaten 7 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta, ja jopa yli 40 TWh energiaa vuodessa vastaten noin puolta koko Suomen vuoden 2021 sähkön kulutuksesta (lähde: Motiva, Teho- ja energiayksiköt, Sähkön hankinta ja kulutus Suomessa).
Terminaali tarjoaa kapasiteettia sloteissa, jotka vastaavat vakioituja LNG-määriä ja ajanjaksoja, eli terminaalilaivan tilavuuden ja kaasun kysynnän mukaisia, aikataulutettuja lasteja. Lastit voivat olla slotista riippuen täysiä tai puolikkaita.
Kun terminaalin asiakkaat, eli markkinatoimijat varaavat kapasiteettia, käytännössä he ostavat terminaalin tarjoamaa höyrystyspalvelua nestemäiselle maakaasulle, eli LNG:lle, jonka markkinatoimijat ovat hankkineet globaaleilta markkinoilta, ja toimittavat erillisillä tankkausaluksilla terminaaliin.
Yksinkertaistettuna kapasiteettia, eli sloteja jaetaan ennen kaasuvuoden alkua vuosikapasiteetin jakamismenettelyllä tai kaasuvuoden aikana spot-jakona. Vuosikapasiteetin jakamismenettelyssä terminaali ilmoittaa koko kaasuvuonna tarjolla olevan slotien määrän ja markkinatoimijat, eli varaajat ilmoittavat terminaalille montako slotia haluavat. Haluttujen slotien määrä suhteutetaan tarjottuun slotien kokonaismäärään, jolloin saadaan varaajakohtaiset jakoprosentit, joiden mukaan kapasiteetti allokoidaan varaajille. Lopulta kaasuvuoden slotit, eli varaajien LNG-lastien toimitukset terminaalille voidaan aikatauluttaa.
Jos sloteja jää vuosikapasiteetinjaossa allokoimatta, niitä tarjotaan spot-jakona. Spot-jaossa terminaali ilmoittaa kaasuvuoden vapaana olevat slotit, sekä niiden tilavuudet ja ajankohdat. Markkinatoimijat ilmoittavat terminaalille haluamansa vapaat slotit, ja slotit allokoidaan varaamisjärjestyksessä hyväksytyille, ja vaatimukset täyttäville markkinatoimijoille. Kapasiteettia voidaan tarjota terminaalista spot-jakona myös tarvittaessa esimerkiksi kaasun kysynnän noustessa.
LNG höyrystetään terminaalissa, jonka jälkeen nestemäisestä kaasumaiseksi muuttunut maakaasu voidaan syöttää Suomen kaasun siirtoverkkoon. Kaasun siirtoverkossa kaasuja voidaan kuljettaa tukkumarkkinoille esimerkiksi siirtoverkon loppukäyttäjille, kuten teollisuudelle tai vähittäismarkkinoille esimerkiksi vähittäismyyjille, jotka toimittavat kaasua loppukäyttäjille pienempiä kaasun jakeluverkkoja pitkin.
Terminaalin 2023–2024 talvikauden slotit allokoitu
Floating LNG Terminal Finland julkisti lopullisen kapasiteettitarjonnan talven yli 25.10.: Inkoo LNG Terminal offers available Spot capacity for December 2023 and Q1 2024 with revised Joint Use conditions. Markkinatoimijoille avautui varausmahdollisuus 27.10., ja kapasiteetin varaus oli auki 30.10. asti. Terminaalin kapasiteetti tarjottiin varattavaksi talvikauden yli markkinalähtöisesti.
Markkinatoimijat tekivät kapasiteetin varauspyyntöjä aktiivisesti. ”Terminaalin perusohjelma täytettiin ja kaasun saannin jatkuvuus on turvattu. Olemme erittäin tyytyväisiä, että markkinatoimijat lähtivät hyvin omalta osaltaan varmistamaan energian saantia Suomessa talven yli ja toiminta on täysin markkinalähtöistä”, kertoo terminaalioperaattori Floating LNG Terminal Finland Oy:n toimitusjohtaja Satu Mattila.
Varauspyynnöt on käyty läpi, ja Floating LNG Terminal Finland on ilmoittanut slottien allokoinnista eri käyttäjille terminaalisääntöjen mukaisesti 6.11.2023: Capacity allocation result for Winter 2023-2024 Spot Slots.
Slotien allokoinnissa noudatettiin samoja periaatteita, kuin terminaalin normaalissa vuosikapasiteetin jaossa. Allokointiperiaatteella varmistetaan markkinalähtöisen terminaalitoiminnan avoin toimintatapa ja markkinatoimijoiden tasapuolinen kohtelu.
Markkinasääntöjen mukaisesti terminaaliyhtiö julkaisee tiedot vain terminaalin varatuista sloteista, ja niiden aikataulusta. ”Rohkaisemme kuitenkin kapasiteettia varanneiden osapuolien kertovan avoimesti terminaalin käytöstään varmistaaksemme sujuvan yhteistyön talven yli läpi markkinan.”, Mattila toteaa.
Terminaalitoiminta talvikaudella 2023–2024
Inkoon LNG-terminaalin toiminta jatkuu talven yli joustavana, markkinalähtöisenä ja asiakkaita palvelevana. Talven aikana kaasun kysyntä voi vaihdella, ja terminaali voi kysynnän mukaan tarjota joustotoimena markkinalle esimerkiksi niin kutsuttua late spot -kapasitettia, eli mahdollisuuden tuoda lisälasteja, mikäli kysyntä talven aikana kasvaisi. Suurempaa kysyntää voidaan kattaa esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuus puolikkaan lastin tuomiseen terminaaliin. Mikäli joustotoimiin talvikaudella ryhdytään, myös ylimääräiset kapasiteettitarjonnat tarjotaan markkinatoimijoille avoimesti ja tasapuolisesti varattavaksi.
Floating LNG terminal Finland jatkaa aktiivista keskustelua ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa talven ajan varmistaakseen, että terminaalin toiminta ja joustavuus kaasunkysynnän vaihteluissa jatkuu markkinoita palvelevana ja ajantasaisena, ja jotta kaasunsaannin jatkuvuus on Suomessa turvattu.
Gasgrid Finland Oy toteutti kelluvan LNG-terminaalihankkeen varmistaakseen kaasun saannin teollisuuden, energiantuotannon ja kotitalouksien tarpeisiin sekä taatakseen Suomen huoltovarmuuden talvesta 2023 eteenpäin. Terminaalilaivan vuokraamisen ansiosta Suomi pääsi eroon riippuvuudestaan venäläisestä putkikaasusta.
Lisätietoa: Satu Mattila, toimitusjohtaja, Floating LNG Terminal Finland Oy, satu.mattila@gasgrid.fi, +358 45 135 2288
Suomen valtio antoi Gasgrid Finland Oy:lle tehtäväksi selvittää kelluvan LNG-terminaalilaivan, tai Floating Storage and Regasification Unitin (FSRU), lisäämistä vaihtoehdoksi Suomen kaasuntuonnille alkuvuonna 2022.
Huoltovarmuuden turvaaminen mahdollisissa arvaamattomissa ja ennakoimattomissa tilanteissa on ensiarvoisen tärkeää. LNG-terminaalilaiva oli nopein ratkaisu varmistaa Suomen huoltovarmuus sekä kaasun toimitusten jatkuvuus kaikissa eri skenaarioissa.
Gasgrid Finland Oy:n ja Excelerate Energy, Inc:n välinen terminaalilaivaa (Floating Storage and Regasification Unit, FSRU) koskeva sopimus allekirjoitettiin toukokuussa 2022. Terminaali päätettiin sijoittaa Inkoon satamaan Suomen etelärannikolle. Laiturin, kiinnitysrakenteiden ja terminaalin Suomen kaasun siirtoverkkoon liittävän 2,2 km pitkän kaasuyhdysputken rakennustyöt alkoivat elokuussa 2022. Terminaalialaiva Exemplar saapui Inkooseen joulukuun 2022 lopussa.
Terminaalilaivan vuokraus mahdollisti Suomen irtautumisen venäläisen putkikaasun riippuvuudesta. Terminaali varmistaa kaasun toimitusvarmuuden Suomelle turvaten Suomen energiansaannin sekä teollisuudelle että kotitalouksille pitkäaikaisesti. Samalla terminaali palvelee laajemmin myös muun Itämeren alueen tarpeita.
Gasgrid Finland Oy:n 100 % tytäryhtiö Floating LNG Terminal Finland Oy vastaa terminaalin toiminnasta ja terminaalilaivasta.
