Tapahtumat

Esitysmateriaali
Tallenne

Esitysmateriaali
Tallenne
Tiedote

Vastaukset yleisökysymyksiin 

• Milloin Inkoon LNG terminaalin aikataulut tulevat myyntiin / julkaistaan? Näkymä ensi talvelle on tärkeä saada mahdollisimman pian, mieluiten heti.
  • Energiavirasto on vahvistanut terminaalisäännöt ajalle Q4/2024. Terminaaliyhtiö avaa mahdollisuuden varata kapasiteettia ajalle Q4/2024 alkaen 6.5.2024. Vuoden 2025 kapasiteetin vuosivarausmahdollisuus avataan kesällä 2024, jolloin tiedotamme asiasta markkinalle ja verkkosivuillamme Floating LNG Terminal Finland
• Mistä Inkooseen tuotu LNG on peräisin?
  • Asiakkaat hankkivat terminaaliin LNG:tä globaaleilta markkinoilta, LNG toimitetaan terminaalilaivaan erillisillä tankkereilla. Esimerkkejä tuottajamaista ovat Australia, Yhdysvallat, Malesia, Algeria, Norja ja Qatar. Terminaali tarjoaa asiakkaan hankkimalle LNG:lle höyrystys- ja kaasunsiirtoverkkoonsyöttöpalvelun.

• Tuleeko Suomeen vielä venäläislähtöistä LNG-kaasua?
  • Inkoon terminaaliin ei tuoda venäläistä LNG:tä. Inkooseen tuodun LNG:n alkuperä tarkistetaan aina alkuperätodistuksen perusteella LNG:n alkulähteelle asti.

• Olisiko Gasgrid kiinnostunut myös hiilidioksidiputken rakentamisesta E-Karjalaan tai ainakin yhdistämään suunnitteluresursseja putkihankkeissa?
  • Gasgrid on kiinnostunut myös hiilidioksidin siirtämistä koskevista hankkeista ja käymme näistä mielellämme keskustelua edistääksemme asiakkaidemme tarpeita kaasujen siirrossa.

• Voitteko ottaa kantaa siihen tekniseen mahdollisuuteen, että vetyä varauduttaisiin sekoittamaan teknisesti soveltuva määrä nykyiseen maakaasutuotteeseen putkistojakeluun.
  • Gasgrid haluaa turvata nykyisten kaasuasiakkaidensa kaasun käyttöedellytykset, ja tästä syystä vetykaasua ei voi rajoituksetta syöttää nykyiseen kaasujärjestelmään. Vety muuttaa kaasun palamisominaisuuksia, mikä aiheuttaisi suurissa määrin sekoitettuna epäkäytettävyyttä kaasun käyttäjille. Toisaalta olemassa oleva kaasujärjestelmä on teknisesti suunniteltu metaanikaasun siirtoon, ja vetykaasun mittava sekoittaminen ei siten ole järjestelmään mahdollista ilman teknistä kehitystyötä.

• Kun puhtaiden kaasujen syöttäminen kaasuverkkoon kymmenkertaistuu 2030 mennessä, mistä tasosta lähdetään? Eli onko 10-kertaistuminen paljon vai vähän?
  • Viime vuonna uusiutuvia kaasuja syötettiin kaasujärjestelmään noin 0,14 TWh kaasujen käytön oltua Suomessa noin 13,4 TWh. Arviomme mukaisesti uusiutuvan kaasujen määrän voidaan olettaa kasvavan tulevina vuosina terawattituntikokoluokkaan ja käytännössä tuotannon uskotaan nousevan 1–3 TWh:iin vuosikymmennen vaihteessa.

• Missä määrin voidaan hyödyntää olemassa olevasta kaasuputkistosta vedyn siirtämisessä?
  • Vetykaasua voi jo nyt sekoittaa pienissä määrin metaanikaasun joukkoon; raja-arvonamme sekoitukselle on tällä hetkellä 1 mol-%.

• Mikä on FEI?
  • Tilaisuudessa mainittiin FDI:t, Foreign Direct Investments, eli suorat ulkomaaninvestoinnit Olli Sipilän, Simo Säynevirran ja Casper Herlerin keskusteluosiossa Suomi – Maailman houkuttelevin investointikohde.
• Miten suhtaudutaan vedyn vientiin? Onko se enemmän mahdollisuus alussa, vai uhka?
  • Suomella on hyvin kilpailukykyiset resurssit tulla Euroopan vetytalouden edelläkävijäksi, luoden talouskasvua uusien investointien muodossa. Suomen erinomaiset uusiutuvan energian resurssit mahdollistavat 2021 toteutetun selvityksen mukaan jopa noin 150 TWh vihreän vedyn tuotantopotentiaalin, josta riittää jatkojalostuksen lisäksi myös runsaasti vetyä vietäväksi. Suomen on mahdollista tuottaa jopa 10 % EU:n tarvitsemasta puhtaasta vedystä. Vedyn vienti on siten Suomelle talouskasvun mahdollisuus, jonka myötä on mahdollista edistää Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia . Vientitulojen kasvu merkitsee työpaikkoja, uutta osaamista ja liiketoiminnan arvoketjuja sekä alueiden elinvoimaa.
• Koska investoinnit vetyverkostoon päätetään ja koska rakentaminen konkreettisesti alkaa? Suunnitellaanko vedyn siirtoputkistot investoitaviksi kokonaisuuksina vai pätkissä?
  • Siirtoinfrastruktuurin rakentaminen ajoittuu kuluvan vuosikymmenen loppupuolelle. Tavoitteena on, että infrastruktuuri on valmis avautuvaan vetymarkkinaan 2030.

• Miksi kaakon kulman bio-CO2 tuottajat eivät näy kuluttajina Gasgridin H2 kuluttajien kartalla?
  • Vetymarkkinakyselyn vastausaineisto perustuu vetyarvoketjun toimijoiden vastausaktiivisuuteen. Gasgrid on pyytänyt tulevia puhtaan vedyn tuottajia sekä käyttäjiä indikoimaan kehityshankkeidensa tavoitteet kyselyn kautta Gasgridille käytettäväksi kansallisen vetyverkon suunnittelun tueksi.

• Mitkä ovat vetyreittien kaavoituksen sujuvoittajat ja mahdolliset haasteet?
  • Ajallinen ennakointi kaavoituksessa sekä aktiivinen yhteistyö ja vuoropuhelu maakuntien, kuntien ja kaupunkien sekä Gasgridin välillä ovat ensisijaisia toimia sujuvan kaavoituksen edistämiseksi.

• Mitä kuuluu Joutseno-Imatra-vetyputkidemohankkeelle?
  • Joutseno-Imatra –demonstraatiohanke on omana hankkeenaan päättynyt ja kyseisen alueen vetyverkon suunnittelu jatkuu kansallisen vetyverkon kehittämisen osana.

• Vetyverkon liittymiskyselyiden tilanne?
  • Järjestelmää sitovien liittymiskyselyiden vastaanottamiseksi ei olla vielä avattu. Tällä hetkellä kansallisen vetyverkon suunnittelu pohjautuu markkinakyselyn vastausaineistoon.

• Suomen sisäinen vetyverkko- ja markkina on siis tarkoitus saada käyttöön vuonna 2030. Minä vuonna on tavoitteena saada vetyputkiyhteys Suomesta Keski-Eurooppaan? Onko se myös 2030 vai myöhemmin?
  • Gasgridin tavoitteena on kansallisen vetyinfrastruktuurin valmistuminen sekä Itämeren alueen vetymarkkinan avaaminen 2030.

• Onko tarkoitus kehittää samanaikaisesti Baltian läpi ja Itämeren pohjassa kulkevia putkia? Miksi tarvitaan 2 yhteyttä Suomesta Keski-Eurooppaan?
  • Kyllä. Käynnissä olevat kolme suurta infrastruktuurihanketta täydentävät toisiaan maantieteellisesti sekä tukevat eurooppalaisen vetymarkkinan skaalautumista.

• When will be the Gasgrid development of hydrogen infrastructure in central and Eastern Finland start?
  • Gasgrid is collecting project development data from entire Finland. The hydrogen infrastructure will be built to serve and support regions with indicated hydrogen transmission needs.

• Valtavasti maakunta-, yleis- ja asemakaavoja pitää muuttaa nopeasti laajoilla alueilla. Osin siihen on toki jo varauduttu, mutta tämän on oleellisen tärkeää aikataulun kannalta.
  • Kyllä. Ennakoivan kaavoitustyön sekä alueellisen maankäytön ja Gasgridin välinen yhteistyö on keskeistä sujuvan kehitys- ja suunnittelutyön mahdollistamiseksi.
• Tarvitaan varhaista tietoa maakuntakaavoittajille mm. sähkölinjojen ja kaasuverkon rakentamisesta samaan linjakäytävään. Tarvitaan näkemystä vedyn sekoittamisesta maakaasuun jopa hieman vaihtelevalla seossuhteella nykyisessä kaasuverkossa jaettavaksi.
  • 2023-2024 toteuttamissamme maakunta- ja kuntahaastatteluissamme tunnistettiin monipuolista tiedon tarvetta, myös kaavoituksen ja maankäytön osalta. Gasgrid kehittää kansallista vetyverkkoa yhdessä kuntien, maakuntien ja yritysten kanssa aktiivisessa yhteistyössä vaiheittain reittikeskusteluin ja markkinakehitysfoorumein, jotta tiedonjaon pullonkauloilta vältyttäisiin. Kunta- ja maakuntahaastatteluissamme tehdyt havainnot ja saadut palautteet otetaan jatkosuunnittelussa huomioon. Myös 2023 teettämämme vetymarkkinaselvityksen tuloksia hyödynnetään kansallisen vetyverkon suunnittelussa. Lisätietoa: Suomen kansallinen vetyverkko – Gasgrid Finland

• Miten paljon e-metaania (kt/a) voitaisiin valmistaa vuotuisesti, jos vuositarve on 14,4 TWh?
  • Arviomme mukaan e-metaanin tuotantopotentiaali nykyisen kaasujärjestelmän varrella on useita terawattitunteja vuodessa. Tuotantokapasiteetti kasvaa edelleen merkittävästi, kun asiaa arvioidaan laajemmin verkoston ulkopuolella – tällöin teoreettinen tuotantokyky voisi olla jopa 5-10 TWh/a.
• Miten varmistamme Suomessa puhtaan sähkön saatavuuden ja rakentamisen? Jatkuvasti esillä kehitystä vaarantavia ehdotuksia kuten esim. tuulivoiman kiinteistöveron Suomen mallin romuttaminen tasausjärjestelmällä. Markku on oikeassa. Kiitos asioiden edistymisestä ja edistämisestä kuuluu paikalliselle tasolle. Siellä tehdään ratkaisut lähimpänä ihmisiä.
  • Suomen sähkön siirtoverkoista vastaa Fingrid. Gasgrid ja Fingrid toteuttivat yhteistyöhankkeessaan selvitys- ja skenaariotyön vetytalouden mahdollisuuksista ja vaikutuksista Suomen energiajärjestelmään. Hiilineutraalisuustavoitteet ja sähköistyvän yhteiskunnan kasvavat energiantarpeet edellyttävät joustavaa, toimintavarmaa ja energiaitsenäistä energiajärjestelmää sekä energian talteenotto- ja varastointiratkaisuja. Gasgrid ja Fingrid näkevät yhteissuunnittelun tärkeänä mahdollisimman kustannustehokkaan ja toimivan energiajärjestelmän kehittämiseksi, jotta energian kulutus- ja saatavuustarve ovat tasapainossa.

• Vetytalouteen siirtyminen vaatii myös sähköinfrastruktuurin ja tuulivoimakapasiteetin kehittämistä rinnakkain. Miten nämä huomioidaan esim. maakuntien ja kuntien Call To Actioneissa ja vetymarkkinafoorumeissa?
  • Gasgrid tekee jatkuvaa yhteistyötä Fingridin kanssa Suomen energiajärjestelmän optimoinnin ja kehityksen edistämiseksi. Uusiutuvan sähkön potentiaali on sisällytetty Gasgridin vetyinfrastruktuurin tekniseen suunnittelutyöhön.
• Kuinka paljon vedynsiirto maksaisi Suomen siirtoverkostossa vuonna 2030? Toimiiko siirtoyhtiö alusta alkaen markkinaehtoisesti vai pääomittaako omistaja alkuvuosina toimintaa? Jos kyllä, millaisella prosenttiosuudella
  • Vedyn markkinamallia kehitetään infrasuunnittelun osana ja sitä ohjaa myös regulaation edellyttämä ohjeistus ja tavoitteet. Hydrogen Europen vuonna 2023 teettämän arvion mukaan Suomi on tällä hetkellä Euroopan kahden kilpailukykyisimmän elektrolyysillä tuotetun vedyn tuottajamaista.

• Vetyputkeen – ja myös maakaasuputkeen – liittyy kysymyksiä myös siitä, miten markkinat ja putkitariffi toimii uusiutuvien kaasujen näkökulmasta ja mitä tämä kaikki maksaa jatkossa. Toivottavasti Gasgrid voisi pohtia näitä.
  • Hinnoittelu perustuu EU-tason regulaatioon ja siitä johdettuihin maakaasumarkkinalain kansallisiin kirjauksiin. Järjestelmävastaavana siirtoverkon haltijana Gasgridillä on lain mukaan liittämisvelvollisuus kaikille tekniset velvoitteet täyttäville osapuolille. Liittämisen yhteydessä Gasgrid on myös velvoitettu perimään siirtoverkonhaltijalle liittymästä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Liittämisvelvollisuuden rinnalla sovelletaan Gasgridin kehittämisvelvollisuutta, jonka puitteissa arvioidaan järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan vastuuta kehittää markkinaa ja siten osiltaan osallistumista esimerkiksi uusiutuvien kaasujen liittymien yhdysputkien investointeihin.

    Liittämisen yhteydessä perittävän osallistumismaksun ohella Gasgrid ei nykyisellään peri kiinteitä maksuja liittymän käytöstä. Liittyjät, kuten uusiutuvien kaasujen syöttäjät, maksavat siten vain liittymän todellisesta käytöstä ostamalla eripituisia syöttökapasiteettituotteita. Tahtotilamme on luoda edellytyksiä uusiutuvien kaasujen markkinalle pääsyyn, ja siten arvioimme keinoja tukea roolissamme uusiutuvien laitoksien liittämistä regulaation sallimissa rajoissa.

Tallenne

Tallenne

Tallenne